Siirry pääsisältöön

Kristina Ohlsson: Mannen utan sorg (novelli)

"Sånt händer" hade jag sagt. Till en man som huggit ihjäl sin fru med tio yxhugg. Ja ville så gärna att han skulle tro att jag menade vad jag sa. Att jag var på hans sida. För det var jag. Åtminstone i just den stunden.
Kristina Ohlsson:
Mannen utan sorg
(Piratförlaget 2014)
19 sivua

Jostain pälkähti päähäni, että voisin treenata pahasti ruostuvaa ruotsin kielen taitoani lukemalla jotain ruotsiksi. Kuin tilauksesta Elisa Kirjan valikoimista eteeni hypähti Kristina Ohlssonin novelli, jonka kanssa arvelin pääseväni mukavasti testaamaan, tuleeko toisella kotimaisella lukemisesta mitään. Ja tulihan siitä, onneksi - ehkä jossain vaiheessa uskaltaudun kokonaisen kirjan pariin.

Mannen utan sorg on novelli, jossa päästään ensi kertaa tutustumaan asianajaja Martin Benneriin. On sateinen kesä, eikä Benner ole kovin kiireinen. Niinpä hän päätyy ottamaan asiakkaakseen Robert Tandemin, jonka epäilleen surmanneen raa'asti vaimonsa Monican, joka oli vakavasti sairas. Pitävää alibia surma-ajalle miehellä ei oikein ole, vaan pikemminkin omituiset yhteensattumat saavat epäilemään hänen sanaansa. Benner kuitenkin uskoo asiakastaan ja päätyy selvittämään, mitä oikein on tapahtunut. Surmatyön taustalta löytyykin lopulta melkoinen kuvio uskottomuutta ja kostonhalua.

Samaan aikaan yksityiselämässä mietityttävät - tietenkin - naiset. Suhde avustaja Lucyyn on kompleksinen, mutta aavistettavissa on, että mies kaipaa naista rinnalleen.

Tämän ensivaikutelman myötä olen kiinnostunut tutustumaan asianajaja Benneriin enemmänkin. Barack Obamaa muistuttava mies on hahmona varsin kiinnostava, ja ainakin tässä novellissa Ohlsson onnistuu luomaan mielenkiintoisen juonen, joka ei sorru liian ennalta-arvattaviin käänteisiin.

Martin Bennerin edesottamuksia päästään seuraamaan kokonaisen kirjan verran viime vuonna ruotsiksi ilmestyneessä dekkarissa Lotus Blues. Tänä keväänä ilmestyy sarjan seuraava osa, joka on nimeltään Mios Blues.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii