Siirry pääsisältöön

Kristina Ohlsson: Mannen utan sorg (novelli)

"Sånt händer" hade jag sagt. Till en man som huggit ihjäl sin fru med tio yxhugg. Ja ville så gärna att han skulle tro att jag menade vad jag sa. Att jag var på hans sida. För det var jag. Åtminstone i just den stunden.
Kristina Ohlsson:
Mannen utan sorg
(Piratförlaget 2014)
19 sivua

Jostain pälkähti päähäni, että voisin treenata pahasti ruostuvaa ruotsin kielen taitoani lukemalla jotain ruotsiksi. Kuin tilauksesta Elisa Kirjan valikoimista eteeni hypähti Kristina Ohlssonin novelli, jonka kanssa arvelin pääseväni mukavasti testaamaan, tuleeko toisella kotimaisella lukemisesta mitään. Ja tulihan siitä, onneksi - ehkä jossain vaiheessa uskaltaudun kokonaisen kirjan pariin.

Mannen utan sorg on novelli, jossa päästään ensi kertaa tutustumaan asianajaja Martin Benneriin. On sateinen kesä, eikä Benner ole kovin kiireinen. Niinpä hän päätyy ottamaan asiakkaakseen Robert Tandemin, jonka epäilleen surmanneen raa'asti vaimonsa Monican, joka oli vakavasti sairas. Pitävää alibia surma-ajalle miehellä ei oikein ole, vaan pikemminkin omituiset yhteensattumat saavat epäilemään hänen sanaansa. Benner kuitenkin uskoo asiakastaan ja päätyy selvittämään, mitä oikein on tapahtunut. Surmatyön taustalta löytyykin lopulta melkoinen kuvio uskottomuutta ja kostonhalua.

Samaan aikaan yksityiselämässä mietityttävät - tietenkin - naiset. Suhde avustaja Lucyyn on kompleksinen, mutta aavistettavissa on, että mies kaipaa naista rinnalleen.

Tämän ensivaikutelman myötä olen kiinnostunut tutustumaan asianajaja Benneriin enemmänkin. Barack Obamaa muistuttava mies on hahmona varsin kiinnostava, ja ainakin tässä novellissa Ohlsson onnistuu luomaan mielenkiintoisen juonen, joka ei sorru liian ennalta-arvattaviin käänteisiin.

Martin Bennerin edesottamuksia päästään seuraamaan kokonaisen kirjan verran viime vuonna ruotsiksi ilmestyneessä dekkarissa Lotus Blues. Tänä keväänä ilmestyy sarjan seuraava osa, joka on nimeltään Mios Blues.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on