Siirry pääsisältöön

Kristina Ohlsson: Mannen utan sorg (novelli)

"Sånt händer" hade jag sagt. Till en man som huggit ihjäl sin fru med tio yxhugg. Ja ville så gärna att han skulle tro att jag menade vad jag sa. Att jag var på hans sida. För det var jag. Åtminstone i just den stunden.
Kristina Ohlsson:
Mannen utan sorg
(Piratförlaget 2014)
19 sivua

Jostain pälkähti päähäni, että voisin treenata pahasti ruostuvaa ruotsin kielen taitoani lukemalla jotain ruotsiksi. Kuin tilauksesta Elisa Kirjan valikoimista eteeni hypähti Kristina Ohlssonin novelli, jonka kanssa arvelin pääseväni mukavasti testaamaan, tuleeko toisella kotimaisella lukemisesta mitään. Ja tulihan siitä, onneksi - ehkä jossain vaiheessa uskaltaudun kokonaisen kirjan pariin.

Mannen utan sorg on novelli, jossa päästään ensi kertaa tutustumaan asianajaja Martin Benneriin. On sateinen kesä, eikä Benner ole kovin kiireinen. Niinpä hän päätyy ottamaan asiakkaakseen Robert Tandemin, jonka epäilleen surmanneen raa'asti vaimonsa Monican, joka oli vakavasti sairas. Pitävää alibia surma-ajalle miehellä ei oikein ole, vaan pikemminkin omituiset yhteensattumat saavat epäilemään hänen sanaansa. Benner kuitenkin uskoo asiakastaan ja päätyy selvittämään, mitä oikein on tapahtunut. Surmatyön taustalta löytyykin lopulta melkoinen kuvio uskottomuutta ja kostonhalua.

Samaan aikaan yksityiselämässä mietityttävät - tietenkin - naiset. Suhde avustaja Lucyyn on kompleksinen, mutta aavistettavissa on, että mies kaipaa naista rinnalleen.

Tämän ensivaikutelman myötä olen kiinnostunut tutustumaan asianajaja Benneriin enemmänkin. Barack Obamaa muistuttava mies on hahmona varsin kiinnostava, ja ainakin tässä novellissa Ohlsson onnistuu luomaan mielenkiintoisen juonen, joka ei sorru liian ennalta-arvattaviin käänteisiin.

Martin Bennerin edesottamuksia päästään seuraamaan kokonaisen kirjan verran viime vuonna ruotsiksi ilmestyneessä dekkarissa Lotus Blues. Tänä keväänä ilmestyy sarjan seuraava osa, joka on nimeltään Mios Blues.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...