"Lopulta päätin mennä ulos, istua ruohikkoon, haukata raitista ilmaa ja ajatella jotain ihan muuta: ajattelisin vaikka typpioksiduulia (N2O) eli ilokaasua - se oli jotain mitä Buckshaw ja sen asukkaat kipeästi kaipasivat."
Piiraan maku makea -romaanin päähenkilö on yksitoistavuotias Flavia de Luce. Tyttö asuu isänsä ja siskojensa kanssa rapistuvassa kartanossa Englannissa. Hän rakastaa kemiaa ja vihaa siskojaan - sisariin onkin hyvä testata erinäisiä kemian alaan kuuluvia kokeiluja.
Eräänä päivänä rauhallinen maaseutuelämä järkkyy, kun Flavian kodin keittiön rappusilta löytyy kuollut lintu. Lintu, jonka nokkaan on tiukattu postimerkki, ei jää tytön ainoaksi löydöksi, vaan myöhemmin puutarhasta löytyy vielä jotain pahempaa. Pian neuvokas Flavia ymmärtää, että isä tietää enemmän kuin kertoo ja että tapahtumilla on joku yhteys isän menneisyyteen. Tyttö alkaa selvittää asioita, joiden kylän poliisi luulee olevan jo ratkaistuja.
Aivan mainio tuttavuushan tämä Flavia de Luce on. Dekkarin parissa viihtyi mukavasti varsinkin, kun sai samalla nautiskella Flavian hauskasta suhtautumisesta asioihin ja 1950-luvun brittimaaseudun kuvauksesta. Huikeaa tai mitenkään erityisen mieleenpainuva lukuelämystä Piiraan maku makea ei onnistunut minulle tarjoamaan, mutta virkistävän erilainen ja sellaisenaan hyvin viihdyttävä dekkari se eittämättä on. Erityismaininnan ansaitsevat kirjan kaunis kansi ja upeasti suomennettu nimi.
Flavia de Lucan edesottamuksiin on perehdytty myös esimerkiksi seuraavissa blogeissa: Notko, se lukeva peikko, Lumiomena - kirjoja ja haaveilua, Kirsin kirjanurkka, Ullan Luetut kirjat ja Kirjakuiskaaja.
50 kategoriaa -haasteesta kuittaan tällä kirjalla kohdan 10: a mystery or thriller.
 |
| Alan Bradley: Piiraan maku makea (Bazar 2014) Alkuteos The Sweetness at the Bottom of the Pie 2009 Suomentanut Maija Paavilainen 289 sivua |
Eräänä päivänä rauhallinen maaseutuelämä järkkyy, kun Flavian kodin keittiön rappusilta löytyy kuollut lintu. Lintu, jonka nokkaan on tiukattu postimerkki, ei jää tytön ainoaksi löydöksi, vaan myöhemmin puutarhasta löytyy vielä jotain pahempaa. Pian neuvokas Flavia ymmärtää, että isä tietää enemmän kuin kertoo ja että tapahtumilla on joku yhteys isän menneisyyteen. Tyttö alkaa selvittää asioita, joiden kylän poliisi luulee olevan jo ratkaistuja.
Aivan mainio tuttavuushan tämä Flavia de Luce on. Dekkarin parissa viihtyi mukavasti varsinkin, kun sai samalla nautiskella Flavian hauskasta suhtautumisesta asioihin ja 1950-luvun brittimaaseudun kuvauksesta. Huikeaa tai mitenkään erityisen mieleenpainuva lukuelämystä Piiraan maku makea ei onnistunut minulle tarjoamaan, mutta virkistävän erilainen ja sellaisenaan hyvin viihdyttävä dekkari se eittämättä on. Erityismaininnan ansaitsevat kirjan kaunis kansi ja upeasti suomennettu nimi.
Flavia de Lucan edesottamuksiin on perehdytty myös esimerkiksi seuraavissa blogeissa: Notko, se lukeva peikko, Lumiomena - kirjoja ja haaveilua, Kirsin kirjanurkka, Ullan Luetut kirjat ja Kirjakuiskaaja.
50 kategoriaa -haasteesta kuittaan tällä kirjalla kohdan 10: a mystery or thriller.
Tämä on tosiaankin hyvää viihdettä. Pidin tästä enemmän kuin sarjan seuraavasta kirjasta, mutta tulen varmaan lukemaan muutkin osat.
VastaaPoistaMinä en seuraavaa osaa olekaan vielä lukenut, mutta aion siihen kyllä jossain vaiheessa tarttua. Ja varmaan sitten myös muihinkin osiin.
PoistaOih, tämä oli minulle yksi viime vuoden parhaita kirjoja, olenhan aika lapsenmielinen vielä ;)
VastaaPoistaKiva, että pidit kirjasta. Flavia on mainio tyttö. :)
Poista