Siirry pääsisältöön

Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia

"Helmikuun viimeisen viikon Lisbeth Salander toimi omana toimeksiantajanaan. Hänen ensisijainen erityisprojektinsa oli asianajaja Nils Erik Bjurman, syntynyt vuonna 1950. Hän paiski töitä suurin piirtein 16 tuntia vuorokaudessa ja teki tarkemman henkilökartoituksen kuin milloinkaan aikaisemmin. Hän käytti hyväkseen kaikki arkistot ja julkiset asiakirjat, joihin vain pääsi käsiksi."
Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia
(WSOY 2006)
Alkuteos Man som hatar kvinnor
Suomentanut Marja Kyrö
Äänikirja julkaistu 2011
Lukija Kari Ketonen
Kesto 19 h 10 min. 
Stieg Larssonin Millennium-trilogia on minulle elokuvina tuttu mutta kirjat ovat tähän saakka jäänyt lukematta. Kun bongasin trilogian avausteoksen Miehet jotka vihaavat naisia Elisa Kirjan valikoimista, päädyin kuuntelemaan teoksen äänikirjana. Kuunnellessani totesin, että olen unohtanut hirveän paljon elokuvasta, joka oli vaikuttava, mukaansa tempaava ja äärimmäisen kiinnostava. Samoin totesin, että kirja on vielä vaikuttavampi, mukaansa tempaavampi ja kiinnostavampi, vaikka alkuun koin kuuntelemisen haastavaksi, kun estradille marssi Vanger toisensa perään.

Elokuvasta jäi vahvasti mieleen niljakas asianajaja Nils Erik Bjurman, joka kohtelee holhottavaansa Lisbeth Salanderia kammottavan huonosti. Lisbeth päätyy (oikeutetulle) kostoretkelle tultuaan holhoojansa raiskaamaksi, ja niin elokuvan katsojana kuin kirjan lukijana myötätuntoni asettui täysin huostaanotetun tytön puolelle.

Lisbeth Salander - Nils Erik Bjurman -kuvion lisäksi tarinassa on kaksi muutakin päälinjaa. Toimittaja Mikael Blomkvist on kirjoittanut Millennium-aikakauslehteen paljastusjutun teollisuuskiho Wennerströmistä. Oikeudessa Blomkvist tuomitaan vankeuteen kunnianloukkauksesta, mutta kaikkea ei ole paljastettu. Kohun keskellä iäkäs Henrik Vanger ottaa yhteyttä Mikaeliin ja toivoo tämän ottavan selvää Vangerin veljentyttären Harrietin kohtalosta. Harriet katosi vuonna 1966, minkä jälkeen Henrik Vanger alkoi saada säännöllisesti lahjaksi kukkatauluja. Palkkioksi selvitystyöstä Vanger lupaa antaa Mikaelille todisteita Wennerströmin rikoksista.

Näistä aineksista syntyy teos, joka kiskaisee lukijan mukaansa ja vaatii pysymään kiinni vauhdissa, joka kiihtyy kiihtymistään. Kun Mikael alkaa penkoa vuosikymmenien takaisia tapahtumia, paljastuu salaisuuksia, joihin kietoutuu rasismia, insestiä ja väkivaltaa. Lisbeth Salanderin avun myötä alkavat monet kysymykset saada vastauksia.

Vyyhti on monimutkainen ja äänikirjaa kuunnellessa oli välillä kovilla, kun yritti seurata kaikkia tarinalinjoja. Sinnikkyys kuitenkin palkittiin, sillä Miehet jotka vihaavat naisia on moniaineksinen rikosromaani, jossa on tehoa. Pienet suvantovaiheet antoivat tervetulleita hengähdystaukoja, ennen kuin vuoristoradan vaunut taas kiihdyttivät täyteen vauhtiin - ehkä pieni tiivistäminen olisi tehnyt ainakin kirjan kuuntelijan korville hyvää. Tietenkin voi kysyä, onko dekkarissa aineksia jo liikaakin, kun kolme tuntia ennen äänikirjan loppua mietin, mitä ihmettä tässä nyt enää voi tulla, ja sitten alettiin availla toisen jutun solmuja. Mutta kaiken kaikkiaan kyseessä on mielestäni koukuttava dekkari, joka viihdyttää mainiosti.

Millennium-trilogian avausosasta ovat laillani pitäneet myös KiniMarile ja Salla, joka nostaa esille muutamia kirjan ongelmakohtia, samoin kuin JenniZephyr ei kirjasta vakuuttunut. Kirsi on kuunnellut äänikirjoina koko trilogian.

Kirja on sanomalehti Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla, jota yritän vähitellen saada täydennettyä.

Kommentit

  1. Minäkin kuuntelin tämän äänikirjana keväällä. Toisin kuin sinä, minä en ole nähnyt elokuvia, joten aika puhtaalta pöydältä lähdin kuunteluun. Minustakaan pieni tiivistäminen ei olisi tehnyt kirjalle huonoa, ehkä se korostui kuunnellessa, en tiedä olisiko tullut samanlainen olo, jos olisin lukenut kirjaa. Näin jälkikäteen onkin jäänyt vähän ristiriitainen olo kirjasta. Kuten mainitset, kirja on tehokas ja koukuttava, mutta samaan aikaan muistan, että jonnekin puoliväliin asti kirjaa olin aika uuvuksissa, kun mitään ei tapahtunut ja tarinaan vyörytettiin vain uusia hahmoja.. Jatko-osat aion lukea jossain välissä, mutta toistaiseksi tuntuu, että en jaksa urakkaan vielä ryhtyä.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin, kuinka paljon äänikirjamuoto vaikutti lukukokemukseen. Kuunnellessa ei ainakaan ollut helppo palata tarkastamaan, kuka olikaan kuka laajassa henkilögalleriassa.
      Jatko-osien suhteen ajattelen samoin kuin sinä. :)

      Poista
  2. Olen lukenut trilogian aikoinaan, vuosia sitten, ruotsiksi ja paksuudesta huolimatta ne sujuivat ihan sukkelaan. Juoni oli vetävä, tosin joissain kohdissa kuljettiin epäuskottavuuden rajamailla. Vaikka pidän tämäntyyppisistä dekkareista kovasti, ovat ne silti vähän kertakäyttökamaa. Pistin trilogian jossain vaiheessa tädilleni kiertoon, tällaisia pokkareita en lue kuitenkaan enää uudestaan ja lahojoitan niitä mielelläni eteenpäin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minullekaan jäänyt tästä tunnetta, että kirjan haluaisin uudelleen lukea - tai kuunnella. Kelpo ajanvietettä dekkari tarjoaa ja hyvä niin. :)

      Poista
  3. Muistan kuinka tämä dekkari imaisi mukaansa. Lisbeth on aivan mahtava tapaus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisbeth on tosiaan hahmona upea! Ihailin elokuvissa kovasti Noomi Rapacen työtä Lisbethin roolissa.

      Poista
  4. Olen lukenut trilogiasta 2/3. Kolmaskin on hyllyssäni pokkarina. Vaikken ole tämän kirjallisuuden lajin suurkuluttaja, oli 2/3 hyviä lukukokemuksia. Joskin vähän kiireesti nämä tuli hotkittua. Trilogioissa on minulla aina se pelko, että petyn viimeiseen, joka vie maun edellisistäkin. Ehkäpä siksi minulla on vieläkin se kolmas lukematta, mutta silti koko ajan käsieni ulottuvilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan sääli, jos trilogian päätösosa vetää maton alta. Jospa kuitenkin uskaltaudut kirjan jossain vaiheessa lukemaan. Mielelläni kuulisin ajatuksiasi siitä!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok