Siirry pääsisältöön

Juha-Pekka Koskinen & Miranda Koskinen: Gabriel Hullo & keskiyön kestit

Kas, siinä on kapteeni Jalkapuoli,
jonka miehistö hirressä kuoli.
Mustaparta saapuu läpi katon,
kapteeni Morgan nukasta maton,
nousee ylös niin kuin sumu,
naurussaan soi tykkien kumu.
Juha-Pekka Koskinen & Miranda Koskinen:
Gabriel Hullo & keskiyön kestit
(Haamu 2014)
36 sivua
Juha-Pekka Koskisen kirjoittama ja Miranda Koskisen kuvittama Gabriel Hullo & keskiyön kestit on lapsille suunnattu runomittaan kirjoitettu tarina, jonka päähenkilö Gabriel "Kaapo" Hullo asuu vanhassa talossa ja pitää kauhukirjoista. Kotonaan poika kuulee aaveiden askeleita ja tapaa viimein merikapteeni Hullon, aaveen, jolla on pojalle asiaa. Hullo toivoo saavansa juhlat, joihin kutsuttaisiin muitakin kummituksia. Epäröityään Kaapo tarttuu toimeen ja ryhtyy järjestämään juhlia, vaikka olosuhteet eivät aivan otolliset olekaan.

Riimitetty runo toimii tarinan muotona hyvin, joskin välillä rytmi rikkoutuu säkeenylitysten vuoksi. Pääosin tarina kuitenkin kuulostaa ääneen luettuna mukavalta, joten melko pienetkin lapset voivat kertomuksen parissa viihtyä. Kokonaisuutena juonesta muodostuu jäntevä kaari, johon sisältyy niin jännitystä kuin unenomaisuutta.

Miranda Koskisen kuvitus on rosoista, mutta rosoisuutta pehmentävät käytetyt värit. Teoksen värikkyys, runon poljento ja lempeät hahmot tuovat kokonaisuuteen iloa, vaikka aiheena ovatkin kummitukset ja keskiyön juhla. Taitto on miellyttävän väljää.

Tästä lastenkirjasta on kirjoitettu myös blogeissa Kirjakaapin avain ja Hemulin kirjahylly.

Kirja saapui minulle kustantajalta - kiitos.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…