Siirry pääsisältöön

Cormac McCarthy: Kaikki kauniit hevoset

"He istuivat höyryävien hevosten selässä kuunvalossa ja katsoivat toisiaan. Sitten he laskeutuivat ääneti ja heilauttivat niskaan sidotut vaatteet alas ja pukeutuivat ja taluttivat hevoset pois pajukosta ja hiekkatörmiltä tasangolle missä he nousivat selkään ja ratsastivat kuivassa varvikkomaastossa etelään, Coahuilaan."
Cormac McCarthy: Kaikki kauniit hevoset
(WSOY 2014)
Alkuteos All the Pretty Horses 1992
Suomentanut Kaijamari Sivill
358 sivua
Eletään 1940-luvun loppua Texasissa, ja kuusitoistavuotias John Grady haluaisi jatkaa työtä kotitilallaan. Toisin kuitenkin päätetään - tila myydään - ja poika lähtee ystävänsä Rawlinsin kanssa ratsastamaan kohti Meksikoa, missä odottaa uusi elämä. Mutta millainen, sitä pojat tuskin osaavat aavistaa.

Poikien seuraan liittyy pyytämättä nuori poika Blevins, melkein lapsi vasta, josta ei oikein mitään tiedetä - eikä mitään oikein saada myöskään selville. Poikien keskinäinen sanailu on suoraa ja saa ajoittain hymyn huulille. Viimeistään se, miten John Grady suhtautuu Blevinsiin, sai minut pitämään tuosta nuoresta miehestä, joka haluaa toimia rehdisti ja oikein silloinkin, kun ympärillä olevat ihmiset tekevät suoraselkäisten periaatteiden noudattamisen lähes mahdottomaksi.

Kaikki kauniit hevoset ei päästä lukijaansa helpolla. Alkuun minun piti ponnistella, jotta pääsin yhtään kiinni siihen, mistä kirjassa ylipäätään on kysymys. Cormac McCarthyn vähäeleinen tyyli vaatii lukijalta tarkkuutta. Esimerkiksi johtolauseiden vähyys ja se, että repliikkejä ei eroteta muusta tekstistä lainausmerkein tai ajatusviivoin, tuntuivat aluksi hankalilta yksityiskohdilta. Mutta kun tyyliin tottuu, nuorten miesten vaellus kotoa Meksikoon vie lukijan mukanaan. Tapahtumat Meksikossa saavat välillä pidättämään henkeä, sillä kirja ei todellakaan sisällä vain leppoisaa ratsastelua tasangolla.

Romaanissa on outoa tenhoa, joka sai minut pauloihinsa. John Grady on henkilönä kuin kuka tahansa nuori, joka lähtee etsimään omaa tietään ja joutuu kohtaamaan maailman julmuuden, jossa on lähes liikaa koettavaa. Meksikon karussa maastossa nuorukaisen eteen osuu väkivaltaa mutta onneksi myös rakkautta - joka tosin voi myös olla vaarallista. Hänen ystävänsä Rawlins jää etäisemmäksi mutta poikien suhde on niin lämmin ja kunnioittava, että sellaisen ystävyyden toivoisi osuvan jokaisen kohdalle. Matkallaan John tapaa niin pahuutta kuin hyvyyttä, ja McCarthy rakentaa taidolla ihmisistään todellisia henkilöitä, joissa voi olla sekä valoa että pimeyttä.

Taidolla Cormac McCarthy rakentaa myös teoksensa miljöötä. Monista kirjailijan maalaamista kuvista syntyy niin eläviä, että ne on helppo kuvitella mielessään. Ei siis olekaan mikään ihme, että teoksesta on tehty elokuva vuonna 2000 - luulen, että se on pakko katsoa, vaikkei se nopealla vilkaisulla näytä valtavan suurta suosiota niittäneen. 

Hevoset ovat kirjassa tärkeässä osassa, kuin merkittäviä sivuhenkilöitä. Kirjan kannet suljettuani vaalin mielessäni kuvaa nuorista miehistä kauniiden hevostensa selässä, matkalla kohti muutosta ja aikuisuutta. Matka ei ole helppo eikä suloinen, mutta jotain kaunista tarina kuitenkin jättää jälkeensä. 

Kaikki kauniit hevoset on Rajatrilogia-kokonaisuuden ensimmäinen osa. Toinen osa Matka toiseen maailmaan ilmestyi suomeksi jo 1995. Tässä avausosassa on espanjankielisiä repliikkejä, jotka on jätetty suomentamatta. Pidin ratkaisusta ja siitä, että kirjan lopusta löytyivät repliikkien suomennokset.
Vilkaisepa myös Kirjavinkkien ja Tillmanin postaukset tästä romaanista.

Kaikki kauniit hevoset saapui minulle kustantajalta - kiitos!
--ja hevoset olivat varuillaan ja liikkuivat harkiten kantaen veressään muistoa siitä ja muista paikoista joissa hevoset joskus olivat olleet ja olisivat taas. Lopuksi hän siinä unessaan näki että järjestys hevosen sydämessä on kestävämpää laatua sillä se on kirjoitettu paikkaan josta mikään sade ei voi sitä pestä pois.

Kommentit

  1. Kuulostaapa hyvältä. Menee lahjatoivelistaan tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaanpa sitten, että lahjatoive toteutuu ja vielä että kirjaan kohdistuvat odotukset täyttyvät. Minä pidin kovasti.

      Poista
  2. Filmiä en ole itsekään nähnyt, tässä olisi hyviä juonen käänteitä elokuvakäsikirjoitukseen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok