Siirry pääsisältöön

Gone Girl (elokuva)


En ole lukenut Gillian Flynnin jännäriä Kiltti tyttö, johon elokuva Gone Girl perustuu. Se saattoi olla tämän elokuvan kohdalla hyväksi, sillä jännite säilyi hyvin lähestulkoon koko ajan. Alussa koin, että tarinaa pohjustettiin hieman liian huolella, mutta ison käännekohdan tultua kellon vilkuilu unohtui ja elokuva vei mukanaan. Välillä jo toivoin, että olisin kirjan lukenut, sillä jännitys kasvoi paikoin suorastaan piinallisiin lukemiin.

Gone Girl kertoo Dunnin avioparista. Nick ja Amy ovat unelmapari, vaikka molemmat ovat joutuneet työttömiksi ja vaikka Nickin äidin sairastuminen ja taloudelliset seikat ovat ajaneet pariskunnan muuttamaan New Yorkista Nickin kotiseudulle Missouriin. Onnellisena pidetyn parin viidentena hääpäivänä Amy yllättäen katoaa. Katoamista seuraa suunnaton mediahuomio: televisioryhmät parveilevat Nickin ja Amyn kodin ympärillä, järjestetään tiedotustilaisuuksia ja organisoidaan suuretsintöjä. Väsymätön mediahuomio on taattu viimeistään siinä vaiheessa, kun puhtoisena pidetyn Nickin elämästä ilmenee rosoja ja miestä aletaan epäillä vaimonsa murhasta.

Gone Girl -elokuvassa Nickin vaimo katoaa. Mistä on kysymys?
Koska en tosiaan kirjaa ollut ennen elokuvaa lukenut, saivat tarinan käänteet vankkumattoman huomioni. Sen verran taiten juoni on rakennettu, että kertomus onnistui yllättämään niin minut kuin elokuvaseurani moneen kertaan. Trilleri siis toimi meidän kohdallamme erinomaisesti.

Elokuva käsittelee monia teemoja kiinnostavasti. On tietenkin parisuhde, johon kohdistuu suuria, ehkä jopa epärealistisia odotuksia ja joka vuosien myötä tasoittuu, arkipäiväistyy ja harmaantuu. Yhtäkkiä ollaankin kuin se entinen tuttavapariskunta, jonka kaltaiseksi ei koskaan pitänyt tulla. Ja samaan aikaan mietitään, miltä näytetään ja miltä pitäisi näyttää ulospäin, millaista kuvaa annetaan itsestä ja parisuhteesta, kokonaisesta elämästä. Vaikka tarina vie normaalin avioliiton yläpuolelle reilusti, on siinä monia tunnistettavia elementtejä.

Yksi tärkeä tekijä tarinassa on media, jonka huomion keskipisteeksi Nick tahtomattaan joutuu. Media muokkaa hyvin voimakkaasti ihmisten mielikuvia ja hänestä, jota vihataan, saattaa hetkessä tulla rakastettu, jos vain osaa pelata mediapeliä oikein. Tätä teemaa elokuvassa tuotiin mielestäni esille kiinnostavasti ja ajatuksia herättäen. (Samalla tuli pohdittua myös virkavallan toimintaa, mutta vähemmän.)

Kolmantena seikkana esille nousi manipulointi, jota tapahtuu niin median kuin kanssaihmisten taholta. Toiset ovat siinä taitavampia kuin toiset, jotkut suorastaan hyytävän taitavia.



Gone Girl on todellakin hyytävä trilleri, joka saa jännityskierrokset kiihtymään loppua kohden. Pidin elokuvasta, joskin minun makuuni eräässä käännekohdassa veri roiskui turhan näyttävästi ja ehkä muuhun kuvakerrontaan verrattuna turhan dramaattisesti. Trillerin ja jännityksen ystäville elokuvaa voi suositella.

Elokuvasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Annami, NorkkuTaika ja Minna.

Elokuvan tarjosi SF Film Finland - kiitos!

Kommentit

  1. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat toimivat minulle usein paremmin silloin, jos en ole lukenut ko. kirjaa. Silloin en koko aikaa katsellessa tee vertailua, miten jokin juttu meni kirjassa ja miten se on leffassa toteutettu. Taru Sormusten Herrasta -leffat olivat minulle melkoista 'nyt hypättiin se ja se yli!' -mietiskelyä. :) Tätä en ole vielä käynyt katsomassa, mutta luulen, että elokuva voisi olla enemmän mieleeni kuin kirja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on aika usein käynyt niin, että kirja on osoittautunut elokuvaa paremmaksi. Joitakin iloisia yllätyksiä on matkalle tosin osunut. :)
      Tässä elokuvassa ainakin yllätyksellisyys säilyi, kun kirja oli lukematta. Ehkä joskus vielä tartun kirjaankin.

      Poista
  2. Kiltti tyttö -kirja jäi minulla kesken, en vakuuttunut enkä ihastunut. Elokuva sen sijaan vaikuttaa erilaisten arvioiden perusteella toimivalta, ehkäpä katson tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät, jos päädyt elokuvan katsomaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii