Siirry pääsisältöön

Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli

"Koetin keksiä tarinan - niiden tarinoiden veroisen, jotka olivat innostaneet meitä tähän tehtävään. Tarinaa joka vetoaisi luontomme selittämättömiin pelkoihin ja herättäisi värisyttävää kauhua - joka saisi lukijan pelkäämään katsoa taakseen, hyytäisi veren ja panisi sydämen sykkimään nopeammin. Ellen pystyisi tähän, kummitusjuttuni ei olisi nimensä arvoinen." (Mary Shelleyn selontekoa.)
Merete Mazzarella:
Sielun pimeä puoli (Tammi 2014)
Suomennettu ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta
Själen nattsida - Om Mary Shelley och hennes Frankenstein
Suomentanut Raija Rintamäki
245 sivua
Luin Mary Shelleyn klassikkoteoksen Frankenstein muutama vuosi sitten ja vaikutuin. En voinut olla ihmettelemättä samaa asiaa, jota moni muu on ennen minua ja minun jälkeeni ihmetellyt: miten ihmeessä vain yhdeksäntoista vuoden ikäinen nainen sai päähänsä kirjoittaa tarinan, joka on herännyt lukemattomia kertoja eloon valkokankailla ja viehättänyt lukijoita vielä parisataa vuotta myöhemminkin?

Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastauksia etsii ja antaa pohjoismaisen kirjallisuuden professori emerita Merete Mazzarella, jonka uutuusteos Sielun pimeä puoli on Frankensteininsa lukeneelle varsinainen aarreaitta. Ja vaikka Shelleyn klassikkoteos olisi vielä lukematta, on teoksella silti lukijalle annettavaa. Se avaa kiinnostavasti kuvaa kirjailija Mary Shelleysta henkilönä ja 1800-luvusta ajanjaksona.

"'Kirjoitetaanpa jokainen oma kummitusjuttu' sanoi lordi Byron, ja ehdotukseen suostuttiin", kuvailee Mary Shelley itse teoksensa syntyhetkiä. Lordi Byronin sanat Genevejärven rannalla vuonna 1816 olivat lähtölaukaus prosessille, joka synnytti jotain ennenkuulumatonta.

Mistä huikea tarina kokoon kyhätystä ja eloon herätetystä Olennosta oikein syntyi, sitä Mazzarella avaa teoksessaan laajasti. Hän kuvaa Mary Shelleyn elämää, sukua ja lähipiiriä mutta myös sitä yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa nainen kasvoi ja eli. Mary Shelley piirtyy esiin viileänä ja etäisenä mutta samalla myös kovia kokeneena ja paljon nähneenä naisena, jolla on taipumusta melankoliaan ja jota kohtaan huomasin lukiessani usein tuntevani sympatiaa.

Pidin Sielun pimeässä puolessa paljon niin ajankuvan kuin Mary Shelleyn henkilökuvan luomisesta, mutta eniten minua kuitenkin kiinnosti se, miten laajasti ja monipuolisesti Mazzarella avaa Frankensteinia. Teoksessa näkyy se, että kirjailija tuntee Shelleyn klassikon äärimmäisen hyvin, onhan hän vuosien ajan tulkinnut teosta opiskelijaryhmiensä kanssa. Lisäksi hän kirjoittaa teoksesta kauniisti ja sujuvasti sekä tekee tulkintoja sen yhteydestä kirjoittajansa elämään ja tuon ajan yhteiskuntaan.

Mazzarellan tekstin myötä Frankenstein avautui minulle aivan uudella tavalla, ja oivalsin asioita, joita en ollut huomannut romaania lukiessani. Frankensteinin luoman Olennon merkitys kasvoi mielessäni uusiin mittasuhteisiin ja päädyin ihailemaan Shelleyn klassikkoa entistä enemmän. Ja kun Olennon olemassaolon tärkeimpiä kysymyksiä on kysymys ihmisyydestä, sisältyy teokseen myös ihmisyyden filosofisluonteista pohdintaa. Näin ollen myös lukija voi halutessaan antautua pohtimaan, mihin kaikkeen teknologiaa voi hyödyntää ja saako ihminen leikkiä Jumalaa.

Pidin Frankensteinia jo sitä lukiessani moniulotteisena teoksena, jolla on paljon annettavaa myös nykylukijalle, mutta Mazzarellan kirjan myötä minulle vasta todella avautui, kuinka suuria ja tärkeitä kysymyksiä Shelley teoksessaan käsittelee. Frankenstein on ehdottomasti klassikkoasemansa ansainnut ja Sielun pimeän puolen myötä romaani saa arvoisensa käsittelyn.

Merete Mazzarellan teoksesta ovat kirjoittaneet myös Ulla ja Mika.

Sain Sielun pimeän puolen luettavaksi kustantajalta. Kiitos!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok