Siirry pääsisältöön

Salla Simukka: Punainen kuin veri

"Lumikki asteli kohti pimiötä. Hän halusi varmistaa, että oli nähnyt oikein. Koko näky oli ollut niin absurdi, että ehkä hän oli kuvitellut sen tai käsittänyt väärin. Jospa vain yksi seteleistä oli oikea ja muut pelkkää leikkirahaa. Älä koskaan tee liian hätiköityjä johtopäätöksiä, se oli Lumikin toinen motto."
Salla Simukka: Punainen kuin veri
(Tammi 2013)
Äänikirjan kesto 6 h 29 min.
Lukija Anna Saksman.
(Kuva Elisa Kirjan sivuilta.)
Punainen kuin veri on Lumikki Anderssonista kertovan jännityssarjan, Lumikki-trilogian, avausosa. Teoksessa saamme tutustua lukiolaistyttö Lumikkiin, joka törmää koulunsa pimiössä viidensadan euron seteleihin, jotka on pesty ja ripustettu kuivumaan. Ja vaikka Lumikin periaatteena on ollut pitää huolta vain omista asioista, on hän yhtäkkiä mukana vakavien rikosten selvittelemisessä. Vyyhtiin sekoittuu niin korruptiota, huumeita, salasuhteita kuin hienot juhlat. Samaan aikaan pakkanen paukkuu ennätyksellisen kylmänä.

Lumikki Andersson on hahmona kiinnostavasti rakennettu. Dekkareille tyypilliseen tapaan tytön menneisyydessä on haamuja, joita kaikkia ei avata vaan salaisuuksia jätetään tuleviin teoksiinkin. Esimerkiksi Lumikin perheen puhumattomuus jää ainakin vielä tässä vaiheessa mysteeriksi. Peruskoulussa järjestelmällisesti kiusattu Lumikki on hionut taitonsa tekeytyä huomaamattomaksi huippuunsa, hän on itsenäinen ja yksinäinen samaan tapaan kuin hiljattain kuuntelemani Miehet jotka vihaavat naisia -teoksen Lisbeth Salander, ja tunsin Lumikkia kohtaan samaa sympatiaa kuin aiemmin Lisbethiä kohtaan. Ja jossain vaiheessa tyttö toteaa: "Mä olen Hercule Poirotin ja Lisbeth Salanderin salattu lapsi."

No, joka tapauksessa Lumikki ajautuu auttamaan lukiokaveriaan Elisaa ja tämän ohella Tuukkaa ja Kasperia. Kolmikko on ymmärtämättömyyttään sekaantunut kansainväliseen rikollisuuteen, ja Lumikin monet taidot joutuvat koetukselle, kun hän yrittää selvittää, mistä oikein on kyse. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita teoksessa siis riittää, kuten kunnon jännityskirjallisuudessa pitääkin.

Simukan teoksen varsinaista kohderyhmää ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Vaikka en tuohon ryhmään enää lukeudu, pidin kirjasta ja koin sen tarjoavan hyvää viihdettä myös kaltaiselleni aikuiselle lukijalle. Eli taas kerran voisi todeta, että ei pidä antaa kohderyhmien määritellä omia lukemisia. On hienoa, että Suomessa kirjoitetaan taitavasti nuortenkirjoja, joilla on paljon annettavaa vanhemmillekin lukijoille. Kirjan luettuani ilahduin, kun minulle selvisi, että Salla Simukan trilogia on herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin - syitä pohditaan Kirjasfäärissä.

Teoksesta on kirjoitettu esimerkiksi Luettua elämää -blogissa, josta löytyy useita linkkejä muihin arvioihin.

Kommentit

  1. Mä olen kuullut tästä paljon arvioita, joissa sanotaan, että se on hyvä, ja paljon niitä, joissa sanotaan, että se olisi huono. En siksi ole vielä tarttunut tähän, vaikka tuohon kohderyhmäänkin kuulun. Taidampa kuitenkin lukea tämänkin sitten kun ehdin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät, jos ehdit kirjan lukemaan! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on