Kirjakaapin kummitus

  Kirjabloggaajien klassikkohaaste on taas ajankohtainen. Tällä kertaa haasteen koti on Elegian Kartanon kruunaamaton lukija -blogi  ja jälleen mukana on mukava määrä bloggaajia.  Minä tartuin vihdoin viimein omassa hyllyssäni pitkään majailleeseen klassikkoon. Aino Kallaksen (1878–1956)  Sudenmorsian  on niitä kirjoja, jotka on pitänyt  lukea moneen kertaan, mutta tähän saakka pieni kirja on saanut turhaan odotella huomiotani osakseen.  Vaan vaikka Aalo harva se yö näin noitien sapattia juhli ja metsänpetona korvessa juoksi, niin ei hänen katoamistansa alussa yksikään ymmärtänyt tähdellepanna, sillä hän ennätti aina ennen kukonlaulua vuoteellensa miehensä Priidikin viereen. Aino Kallas: Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina Otava 2003 ilmestyi ensimmäisen kerran 1928 141 sivua Sudenmorsian  on balladimainen tarina Aalosta, johon metsänvartija Priidik mieltyy. Eletään 1650-lukua virolaiskylässä, jonka liepeillä liikuskelevat sudet. Kun kyläläiset j...

 "Antakaa hänelle sata vuotta lisäaikaa, päädyin toteamaan lukiessani viimeistä lukua – ihmisten nenät ja paljaat hartiat piirtyivät alastomina tähtitaivasta vasten, sillä joku oli vetäissyt verhon olohuoneen ikkunasta – antakaa hänelle oma huone ja viisi sataa puntaa vuodessa, antakaa hänen puhua suunsa puhtaaksi jaa jättää puolet siitä sanomatta minkä hän nyt panee kirjaansa, niin jonakin päivänä hän on kirjoittava paremman kirjan." Virginia Woolf: Oma huone Tammi 2020 alkuteos A Room of One's Own  1928 suomentanut Kirsti Simonsuuri kansi Emmi Kyytsönen 173 sivua Virginia Woolfin (1882–1941)  Oma huone  on feministinen klassikko, johon olen tutustunut ensimmäisen kerran vuosia sitten. Otin kirjan nyt uudelleen luettavaksi, koska halusin palautella teosta mieleeni. Toki hyvä syy oli sekin, että Woolfin syntymästä tuli juuri kuluneeksi 140 vuotta. Lisäksi yksi innoittaja oli hiljattain lukemani Suvi Ratisen Omat huoneet , joka kuljettaa mukanaan Woolfin teosta. Oma ...

Syyttäjä pysyi kannassaan käräjäoikeuden ja vielä hovioikeudenkin istunnoissa. Hän ei nähnyt, että kyse oli pelkästä politiikasta ja kiusanteosta, vaikka asianomistaja sanoi tämän videolla aivan suoraan. Sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden päätöksissä video sivuutettiin täysin, vaikka tuomiossa pitäisi periaatteessa ottaa kantaa kaikkiin oikeudessa esitettyihin argumentteihin. Todiste, jonka uskoin kumoavan koko oikeusjutun perustan, ei ollutkaan edes maininnan arvoinen. Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu Kosmos 2021 kansi Tero Ahonen 216 sivua Johanna Vehkoon Oikeusjuttu kertoo absurdista oikeudenkäynnistä, jossa toimittaja-kirjailija itse on syytetyn penkillä. Vehkoo joutui syytetyksi kunnianloukkauksesta käytettyään Facebook-päivityksessään asianomistajasta ilmauksia natsipelle ja rasisti. Kirjassa kuvataan vuosien kiirastulta, joka on viedä Vehkoolta toimintakyvyn. Samaan aikaan äärioikeisto mellastaa entiseen malliin ja vedättää oikeuslaitosta minkä ehtii. Tästä kaikesta sekä sananvapa...

Säälittelevät kuvaukset psykopaattien latteasta tunne-elämästä  aiheuttavat minussa kateuden pistoksia. Miten vapaasti ihminen voikaan liikkua ja toimia maailmassa, kun tunteet eivät tule tielle. Miten miellyttävää elämän täytyy olla, kun kaikkea katsoo suloisen välinpitämättömyyden läpi. Pauliina Vanhatalo: Tuntemani maailma S&S 2021 ulkoasu Hilkka Semeri 160 sivua Tuntemani maailma  päättää Pauliina Vanhatalon omaelämäkerrallisen trilogian. Aiemmin ovat ilmestyneet Keskivaikea vuosi  (2016) ja Toinen elämä  (2018). Tämä trilogian kolmas osa onkin kiintoisa päätös sarjalle. Aiemmat osat olivat tuntumani mukaan enemmän sisäänpäin katsovia, nyt kurotetaan laajemmalle. Erityisen huomion teoksessa saavat psykopaatit, joista kirjailija haluaa tietää enemmän. Psykopatian kautta hän tarkastelee omaa mielenmaisemaansa ja erityisesti tunteitaan. Vanhatalo pitää jossain määrin ongelmallisena sitä, että tunteita on niin paljon ja ne vaikuttavat elämään niin suuresti. Psyko...

Meidän luonteemme vahingoittavat toisiaan väistämättömästi – ihmisten luonteet. Vanhempien luonteet lapsia, lasten luonteet vanhempia, puolisoiden luonteet toisiaan, ystävyksetkin vahingoittavat toisiaan tahtomattaan, jos ovat liian läheisiä. Tätä asiaintilaa lievittämään on syntynyt kohteliaisuus. Eeva Kilpi: Valkoinen muistikirja WSOY 2021 graafinen suunnittelu Mika Tuominen 78 sivua Eeva Kilven Valkoinen muistikirja  jatkaa muistikirjojen sarjaa. Aiemmin ovat ilmestyneet Sininen muistikirja  (2019) ja Punainen muistikirja  (2019). Kaikissa kirjoissa on runoilijan päiväkirjamerkintöjä eri vuosilta.  Tämän käsillä olevan kirjan merkinnät sijoittuvat pääosin vuodelle 1999. Niistä välittyy ikääntyvän naisen ajatuksia arjesta ja elämästä. On surua, kaipuuta, läsnäoloa, unia ja muistoja. Kilpi tarjoaa lukijalle päätelmiään, joiden kanssa voi olla samaa tai eri mieltä, kuinka vain. Jotenkin Valkoinen muistikirja  tuntuu aiempia melankolisemmalta. Tummuuden keskellä ...

Lotta ja Don olivat viettäneet ykkösleirissä jo neljä päivää ja tie näytti olevan avoin vain alaspäin. Kahtena päivänä he olivat kivunneet hieman, vieneet köysiä ja yrittäneet fiksata reittiä. Raja oli tullut vastaan noin 6000 metrissä. Jos he olisivat päässeet vielä vaivaiset 300 metriä ylöspäin, olisi kakkosleirin paikka odottanut heitä noin 6200 metrin korkeudessa. He olivat kahlanneet lumessa vyötäröään myöten ja yrittäneet pienentää lumivyöryriskiä siten, että Don oli kiivennyt ensin ja Lotta varmistanut, minkä jälkeen Lotta oli kiivennyt itse perässä. He olivat jälleen ehtineet täpärästi kivien taakse suojaan ennen kuin lumivyöry oli iskenyt. Laura Arffman ja Lotta Hintsa: Elämäni vuoret TrueStory 2021 äänikirjan lukijat Laura Arffman ja Lotta Hintsa kesto 7 t 39 min Lotta Hintsa on suomalainen vuorikiipeilijä, jonka mukaan Pakistaniin päästään Hintsan ja Laura Arffmanin teoksessa Elämäni vuoret.  Hintsan tarkoituksena oli kiivetä kesällä 2021 kahdelle yli 8000 metriä korkeal...

Aiemmin listasin kevään 2022 kiinnostavia kaunokirjauutuuksia – koosteeni löytyy täältä . Nyt on vuorossa tietokirjalistaus, olkaa hyvät: Aurora Airaskorpi: Vapauden tavoittelijat. Miksi haluamme irti palkkatyöstä (S&S). Viime aikoina olen lukenut kirjoja siitä, miten työelämän vaatimukset innostavat miettimään jonkinlaista irrottautumista. Airaskorven kirja on luontaista jatkumoa aiemmin lukemalleni ja on jo ilmestynyt. Riitta Korhonen & Hannu Ollikainen: Päätoimittaja. Työtä sananvapauden arjessa (Siltala). Juuri ilmestyneessä kirjassa 17 päätoimittaja kertoo siitä, miten sananvapauden huomiointi näkyy päivittäisessä työssä.  Henna Karppinen-Kummunmäki: Tyttöjen vuosisadat. Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle (Avain). On kiehtovaa pohtia, minkälaista on ollut kasvaa tyttönä menneinä vuosisatoina. Pohdintoihin vastauksia tarjoaa tämä helmikuussa ilmestyvä teos. Ville-Juhani Sutinen: Matkalla Suomeen. Tarinoita heimojen maasta (Into). Minua ovat pitkään kii...