Siirry pääsisältöön

Anna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidille

Nostin valokuvan kirjahyllyyn nojaamaan. Anjezën kasvot olivat omieni tasalla kuin seisoisimme vastatusten. Ne kasvot olivat ainoa perintö, joka äidistäni oli jäänyt jäljelle, kaiken muun olin myynyt pois. 

Anna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidille
Gummerus 2021
179 sivua

Anna-Liisa Ahokummun Kolme rukousta äidille kulkee kahdessa eri aikatasossa ja eri paikoissa. Menneisyydessä Anjezë, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Äiti Teresana, lähtee hakemaan elämälleen uutta suuntaa ja lähtee eteläisestä Euroopasta Intiaan kutsumuksensa perässä. Nykyajassa Eveliina synnyttää ensimmäistä lastaan tuskaisan odotuksen vallassa. Elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia.

Yhteistä kuitenkin on se, että molemmat ovat tyttäriä ja molemmilla on äiti. Anjezë menettää isänsä ja lähtee luostariin luodakseen elämänsä uudelleen, Eveliina menettää äitinsä juuri silloin, kun uusi elämä on alkanut hänen sisällään. Kolme rukousta äidille on kiehtova romaani äideistä ja tyttäristä, ja vaikka romaanin toinen päähenkilö ei varsinaisesti synnytä vaan pyhittää elämänsä uskonnolle, tulee hänestä Äiti, jonka koko maailma tuntee. 

Ja myöhemmin Eveliina saa Anjezën valokuvan äidiltään perintönä. Viimeisinä hetkinään äiti haluaa sairaalaan kuvia ja kirjan Anjezësta, vaikka osaakin kirjan ulkoa. Teos ja kuvat ilmentävät hänen uskoaan.

Tarinalinjat liittyvät temaattisesti toisiinsa mutta jäävät myös jossain määrin erillisiksi. Kumpikin linja on kiinnostava, mutta niiden välinen yhteys saisi ehkä olla hieman tiiviimpi.

Toisaalta tarinalinjojen eräänlainen erillisyys ei haittaa, sillä kokonaisuus pitää kyllä otteessaan. Pidän valtavasti jo Ahokummun esikoisromaanista tutusta kaihoisasta tunnelmasta, joka tästäkin romaanista välittyy. 

Tai mitä jos vauva ei tuntenutkaan samaa kipua kuin minä, vaan minä olin tuntenut samaa kipua kuin vauva, vauvan kipua joka oli näennäisen hiljaa odottanut kaikki nämä vuodet sisälläni, kipua joka oli valmiiksi minussa vain siksi että olin joskus ollut vastasyntynyt?

Romaani on sisällöltään vaikuttava. Eveliinan synnytystuska rinnastuu Anjezën tuskaan, joka syntyy siitä, että nainen ei tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä ja mitä häneltä odotetaan. Synnytyksen kärsimyksen rinnalle asettuu Kalkutassa koettu henkinen kärsimys ja sitä seuraava maallisesta luopuminen. 

Tänään hän ei ajattele ruokaa, tänään on saatava työ alkuun. Hän ei voi vain kävellä eikä piiloutua kirkkoihin rukoilemaan, vaikka isä van Exemin mielestä kaikki työ pitäisi aloittaa hiljentymällä. Mutta hiljentyminen on muuttunut paoksi, se ei ole todellista rukousta, sillä Jumala ei katso häneen enää. Anjezë ei tiedä, miksi niin on käynyt. Hänhän on kuuliainen. Hän on toteuttanut Kristuksen vaatimukset, kuunnellut ääntä.

Kolme rukousta äidille on kaihoisa ja kaunis tarina elämästä ja kuolemasta. Syntymä ja kuolema ovat läsnä lähes samaan aikaan, kuten elämässä yleensä, ja kokonaisuudessa on jotain haurasta ja viehättävää.

Anna-Liisa Ahokummun toisinkoisesta muualla: Kirjaluotsi ja Lukutuulia.

Kommentit

  1. Tämän voisi kyllä lukea. Vaikuttaa kiinnostavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos alkuun on vähän käynnistymisvaikeuksia, ei kannata luovuttaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Kirjabloggaajien klassikkohaaste: koonti

Logo: Niina T.   Kirjabloggaajien klassikkohaaste on edennyt kolmanteentoista toteutuskertaan, ja tällä kertaa mukaan ilmoittautui 26 kirjablogia.  Nyt pyydän teitä osallistujia kertomaan kommenteissa, mistä haastepostauksenne löytää. Postauksen voi mainiosti ajastaa heinäkuun viimeiselle päivälle ja linkin ilmoittaa tähän etukäteen. Kokoan kaikki linkit tähän postaukseen, jotta ne ovat myöhemminkin helposti löydettävissä. Somejulkaisuissa voi käyttää tunnistetta #klassikkohaaste. Seuraavaa klassikkohaastetta luotsaa Kartanon kruunaamaton lukija -blogin Elegia . Se onkin sitten järjestyksessään jo neljästoista klassikkohaaste. Toivottavasti haaste on tuonut mukanaan antoisia lukuelämyksiä! Kirjabloggaajien klassikkohaasteen 13. osaan osallistuneet: 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä / Marile – Katherine Mansfield: Puutarhakutsut Amatöörihumanisti / Riina – Dhammapada Ankin kirjablogi / Anki – Leo Tolstoi: Anna Karenina Donna Mobilen kirjat / Leena Laurila – Albert Camus: Sivullinen Jotaki