He hyvästelivät toisensa, ja lopetettuaan puhelun Charlotte vei rasian keittiönpöydälle. Sitten hän kaatoi itselleen lasillisen viiniä ja istuutui katselemaan esineitä. Valokuvan Amelie herätti hänessä vahvan halun suojella nuorta tyttöä. Hänen vatsaansa kouraisi ajatus siitä, ettei Amelieta pian enää olisi, ettei heillä olisi paljon aikaa selvittää tätä arvoitusta. Se, että rasia oli päätynyt heille aivan yllättäen näin monen kymmenen vuoden jälkeen, tarkoitti, että joku suvun jäsen oli valehdellut menneisyydestään.
Kadonneet tyttäret -sarja alkoi jostain syystä kiinnostaa taannoin, ja vaikkei Espanjalainen tytär minua täysin hurmannutkaan, päätin ottaa lukulistalleni Norjalaisen tyttären ihan vain komean naapurimaamme vuoksi. Toivoin saavani uppoutua kiehtovaan ja jylhään viikinkimaan maisemaan odotettavissa olevan rakkauskertomuksen ohella.
No, en voi sanoa odotusteni mitenkään erinomaisesti täyttyneen. Vaikka romaanissa puhutaankin vuonoista ja kauniista Pohjoismaasta, jää miljöö pitkälti kulissiksi, kun fokus on ihmisten välisissä suhteissa. Loppujen lopuksi tuntui siltä, että tapahtumapaikkana olisi ihan hyvin voinut olla jokin muukin kuin Oslo.
Sarjan eri osissa taitaa olla samankaltainen idea, eli on menneisyys ja nykyisyys, ja vuosikymmenten takaisten tapahtumien kaiut kantautuvat myös tarinan nykyhetkeen. Niin tässäkin: Charlotte saa tässä ajassa tehtäväkseen viedä Lontoosta Norjaan salaperäisen rasian. Tehtävän täyttämisellä on kiire, sillä rasian omistaja Amalie, Charlotten isoisoäiti, on jo hyvin iäkäs ja hauras. Sopivasti Charlotten työsopimus on juuri päättynyt ja hän saa Osloon avattavasta hotellista vastustamattoman työtarjouksen. Niin ikään Briteissä asustava isoveli kannustaa sisartaan tarttumaan tilaisuuteen. Eipä siis muuta kuin menoksi.
Oslossa Charlottea odottaa Amalien lisäksi tämän tytär, joka ottaa lapsenlapsensa avosylin vastaan. Norjassa asustaa myös Charlotten isä, jonka kanssa välit ovat vuosia olleet niin etäiset, että Charlotte on mieluummin pysytellyt ulkomailla kuin palannut synnyinmaahansa. Ehkä paluu voisi kuitenkin avata keskusteluyhteyden perheenjäsenten välillä?
Hulppea hotellihanke ja työtarjous kiinnostavat Charlottea samoin kuin hotellin pääarkkitehti Harrison. Samaan aikaan hän haluaa saada selvää sukunsa tarinasta. Mitä salaperäisen rasian sisältö merkitsee? Minkälainen tarina Amaliella on kerrottavanaan?
Tarinan toinen aikataso sijoittuukin 1950-luvulle, kun Amalie oli nuori ja korviaan myöten rakastunut Oskariin. Sulhasehdokkaan vanhemmat eivät kuitenkaan sulata nuorten aikuisten rakkautta, onhan Oskar vakavaraisen yrittäjäsuvun perijä, jonka unelmat eivät vanhempia juuri kiinnosta. Vähä vähältä menneisyyden salat paljastuvat ja sekä Charlotte että tämän isoäiti saavat kuulla tarkoin varjellun salaisuuden.
Norjalainen tytär on ihan viihdyttävä ja sujuvasti etenevä romaani, jonka parissa vietin yhden viikonlopun matkustaessani bussilla keskisestä Suomesta Helsinkiin ja takaisin. Matkakirjana se toimikin vallan mainiosti, sillä sivut kääntyivät kuin itsestään eivätkä julkisen liikenteen häiriöäänet, kuten puhelimiinsa kailottavat matkakaverit, onnistuneet vaikeuttamaan tarinan hahmottamista. Siinä oikeastaan onkin myös kertomuksen puute: kovin suuria yllätyksiä se ei lopulta tarjoa, vaikka onkin sinällään ihan viihdyttävä.
Soraya Lanen romaani tarjoaa oivallisen mahdollisuuden paeta arjen realiteetteja romantiikan pariin. Toisaalta se myös vaatii lukijalta realismin karistamista ajatuksista. Tässä en oikein onnistunut ja huomasinkin välillä hieman tuhahtelevani hattaralle, jota romaani tarjoilee yllin kyllin. Paikoin tapahtumien käänteet tuntuivat myös turhan yksioikoisilta, sillä aika isot asiat tuntuivat oikenevan tuosta vain, kun aika oli oikea.
Summa summarum: Viihteellisenä romaanina Norjalainen tytär tarjoaa kyllä lukijalleen varmasti sen, mitä pitääkin. Syvällistä otetta ei kannata odotella mutta lämminhenkistä eskapismia kaipaavalle romaani on oivallinen vaihtoehto.

Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.