Tällaista hidasvaikutteista autuutta ja sopusointua ei ole mahdollista kuvata, minkä vuoksi heidän kertomuksensa päättyy tähän. Tosirakkaus on vaitelias ja kahdenkeskinen, jatkuva kokemus pysyvästä ilosta arjessa. Vapaan maailman onnellisia avioliittoja edeltää usein ahdistus ja jännitys, mutta ne eivät ole liiton suola, ne vain antavat aiheen kertoa siitä.
Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä on kenties novellikokoelma, vaikka kirjailija kieltääkin alkusanoissaan novelleja kirjoittaneensa. Se voi olla myös kokoelma moraliteetteja, kuten Andersson mainitsee, mutta määrittääpä genren sitten novelleiksi tai moraliteeteiksi, ei huomio kokoelman kiehtovuudesta ja terävyydestä muutu miksikään.
Teoksen teksteissä kuvataan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Heidän tiensä sivuavat ja yksi osa lukukokemusta onkin sen oivaltaminen, miten eri henkilöt ovat yhteydessä toisiinsa.
Ennen kaikkea tärkeä osa lukukokemusta on ihmisen toiminnan tutkiskelu. Andersson luo henkilöihinsä ja näiden toimintaan tarkan katseen, joka huomioi kaiken olennaisen. Hän kuvaa paikoin hyvin lakonisesti ihmisten toimia, jotka ajoittain kääntyvät kummallisiksi, jopa absurdeiksi. Ja samalla hän tavoittaa jotain tärkeää ihmisenä olemisesta: mehän saatamme käyttäytyä omituisesti, kun teemme nopeita päätöksiä keskellä pyrkimyksiämme.
Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä saakin lukijan kenties jopa kiusaantumaan, kun mielessä toistuvat kysymykset: Käyttäydynkö minä noin? Voisinko käyttäytyä vastaavassa tilanteessa noin?
Ja miten herkullista onkaan tutkiskella muiden toimia samalla kun reflektoi omaa tekemistään. Kiusaantumisen rinnalla kulkee vapauttava nauru, joka muistuttaa, että ihminen on lopulta aika hassu olento.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.