Tällaista hidasvaikutteista autuutta ja sopusointua ei ole mahdollista kuvata, minkä vuoksi heidän kertomuksensa päättyy tähän. Tosirakkaus on vaitelias ja kahdenkeskinen, jatkuva kokemus pysyvästä ilosta arjessa. Vapaan maailman onnellisia avioliittoja edeltää usein ahdistus ja jännitys, mutta ne eivät ole liiton suola, ne vain antavat aiheen kertoa siitä.
Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä on kenties novellikokoelma, vaikka kirjailija kieltääkin alkusanoissaan novelleja kirjoittaneensa. Se voi olla myös kokoelma moraliteetteja, kuten Andersson mainitsee, mutta määrittääpä genren sitten novelleiksi tai moraliteeteiksi, ei huomio kokoelman kiehtovuudesta ja terävyydestä muutu miksikään.
Teoksen teksteissä kuvataan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Heidän tiensä sivuavat ja yksi osa lukukokemusta onkin sen oivaltaminen, miten eri henkilöt ovat yhteydessä toisiinsa.
Ennen kaikkea tärkeä osa lukukokemusta on ihmisen toiminnan tutkiskelu. Andersson luo henkilöihinsä ja näiden toimintaan tarkan katseen, joka huomioi kaiken olennaisen. Hän kuvaa paikoin hyvin lakonisesti ihmisten toimia, jotka ajoittain kääntyvät kummallisiksi, jopa absurdeiksi. Ja samalla hän tavoittaa jotain tärkeää ihmisenä olemisesta: mehän saatamme käyttäytyä omituisesti, kun teemme nopeita päätöksiä keskellä pyrkimyksiämme.
Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä saakin lukijan kenties jopa kiusaantumaan, kun mielessä toistuvat kysymykset: Käyttäydynkö minä noin? Voisinko käyttäytyä vastaavassa tilanteessa noin?
Ja miten herkullista onkaan tutkiskella muiden toimia samalla kun reflektoi omaa tekemistään. Kiusaantumisen rinnalla kulkee vapauttava nauru, joka muistuttaa, että ihminen on lopulta aika hassu olento.

Olen tästä kirjasta lukenut jostain aiemmin ja silloin jo alkoi kiinnostaa. Ihmisten käyttäytyminen ja syyt, miksi joku toimii niin kuin toimii, kiinnostavat. Itse olen pitkään luullut, että meillä jokaisella on sisäinen koodisto jonka mukaan toimimme, mutta olen alkanut ymmärtää ettei kaikilla olekaan. Minulla on siis todella selkeä ja (omasta mielestäni) looginen koodisto, joka ohjaa tekemisiäni ja olen siitä erittäin tietoinen. Siksi koen olevani ennalta arvattava ja helppo, mutta olen tajunnut että olen sitä ilmeisesti vain itselleni :D
VastaaPoistaÄh, minä ostin tämän ja aloitin, mutta jotenkin en päässyt juttuihin mukaan. Muutaman jälkeen oli tunteena vähän, että tässäkö tämä oli ? Taisi olla väärä hetki ja minä liikaa ylikierroksilla. En jaksanut sukeltaa. Pitää yrittää uudelleen alusta, kunhan saan tämän kirjastokirjojen suman purettua...
VastaaPoistaSe miten Lena Anderssonin sanallistaa tarkan katseensa, on aina yhtä nautinnollista lukea. Kannattaa lukea myös kansankotianalyysin aiemmat osat: Svean poika ja Tytär.
VastaaPoistaTästä Tutkielmasta kirjoitin: " Lena Anderssonilla on mainio kyky pitää kerronta tiukasti henkilötasolla, ja samaan aikaan hän piirtää rivien välissä kuvaa niistä ympäristötekijöistä, jotka muovaavat naisten käsityksiä ja odotuksia omasta elämästään." Vielä on matkaa tasa-arvoon!
Minna /KBC