Siirry pääsisältöön

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Luontainen käytös

Lily puristi silmänsä kiinni. Hän antoi itselleen luvan siihen, hän istui pää riipuksissa eikä Marcus nähnyt mitään. Mitä hän sanoisi Marcukselle? Marcus toimi niin kuin toimi, ajatteli omalla tavallaan. Jonain päivänä Jack vielä syyttäisi äitiään, sillä olihan selvää mitä hän halusi. Lapset halusivat läheisyyttä, aivan niin kuin kaikki muutkin.

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Luontainen käytös
Otava 2024
alkuteos Naturliga beteenden 2022
suomentanut Jaana Nikula
kansi 
159 sivua

On nuori Lily, joka elää kahdestaan äitinsä kanssa. Tai oikeastaan hän elää yksinään äitinsä kanssa, sillä äitiä ei juuri näe. Hän tekee paljon töitä huolehtiakseen lapsestaan, ja yleensä Lily tulee koulusta tyhjään kotiin ja lähtee kouluun, kun äiti ei ole vielä palannut töistä.

On aikuinen Lily, joka saa vauvan, Jackin. Vauva on ennen kaikkea Marcuksen toive, mutta Lily vauvan synnyttää ja Lily vauvasta huolehtii ja hän valvoi yöt katsellen Jackia

Eri aikatasot vuorottelevat Luontainen käytös -romaanissa. Alusta alkaen on selvää, että Lilyn on vaikea olla. Vanhemmuus ei ole ollut hänelle itsestäänselvyys ja vähä vähältä selviää, miksi. Vähitellen selviää myös, miksi Lilyn suhde äitiin on aikuisiällä vaikea.

Romaanissa on suorastaan painostava tunnelma. Ahdistava ilmapiiri teki lukemisen jatkamisen välillä vaikeaksi; intensiivinen läsnäolo pakotti jatkamaan lukemista.

Onneksi tarjolla on myös valopilkkuja. Se, miten ahnaasti pieni Lily etsii äitinsä läsnäoloa ja hyväksyntää, on sydäntäsärkevää. Siinä, miten vieraaksi aikuinen Lily itsensä tuntee, on jotain koskettavaa. Lohdullista on se, miten apua ja hyväksyntää kuitenkin voi löytyä, jopa yllättäen. Romaani saa miettimään sukupolvien välisiä jatkumoita ja sitä, onko haitallisen toiminnan kehää mahdollista rikkoa. Mikä meille on luontaista käytöstä? Auttaako tunnistaminen ja järkeistäminen ylittämään vaistot?

Luontainen käytös on mestarillinen romaani. Kieli on kirkasta ja tarkkaa, Lilyn kokemusmaailma piirtyy esiin uskottavasti ja vaikuttavasti. Yksinäisyyden ja erillisyyden kuvaus jää vahvasti mieleen.

Muualla: Mitä luimme kerran.

Helmet 2024: 36. Kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat