Siirry pääsisältöön

Katri Rauanjoki: Kesämerkit

Kesällä syntyi leu'dd, jota ei kukaan ihminen kuulisi. Se kertoi sydämensä hukanneesta tytöstä, jonka rakastetulla oli nimenä auringonnousu. Sen tekeminen helpotti, laulaminen kesäöisessä metsässä vielä enemmän. Ja syksyllä Senja palasi jotenkuten ehjänä, kuin nilkkuna lintuna, takaisin Helsinkiin, rakastui syksyn ensimmäisissä bileissä ja tuli vahingossa raskaaksi.

Katri Rauanjoki: Kesämerkit
S&S 2022
kansi Anja Reponen
256 sivua

Katri Rauanjoen Kesämerkit vie keskelle saamelaisuutta. Romaani luo välähdyksenomaisia silmäyksiä erilaisiin tilanteisiin ja henkilöihin: yksi on metrossa kaukana juuriltaan, toinen Koillis-Lapissa. On kesä, ja kaikkia henkilöitä yhdistää tavalla tai toisella kolttasaamelaisuus.

Saamelaisuus piirtyy esiin vivahteikkaasti ja elävästi. Fraagmentaarinen romaani kantaa mukanaan useita henkilöitä, ja vaihtuvat näkökulmat voisivat tehdä kokonaisuudesta rikkonaisen. Niin ei kuitenkaan käy, vaan kertoja rakentaa henkilöiden välille linkityksiä, kuin jonkinlaista nauhaa, joka sitoo hahmot yhteen. Niinpä lukukokemuksesta muodostuu ehyt ja kiinnostava.

Henkilöistä muodostuu kokonaisia ihmisiä, jotka kantavat mukanaan historiaansa ja kulttuuriaan. Hahmojen kautta otetaan kantaa siihen, miten kokonainen kansa on haluttu siirtää syrjään ja suomalaistaa. Samalla muistutetaan ihmisen oman kulttuurin ja identiteetin merkityksestä. Tämä kaikki onnistuu saarnaamatta ja tavallisen elämän kuvauksen kautta.

Luonto on romaanissa voimakkaasti läsnä. Se on paitsi miljöö myös kuin yksi henkilöhahmo, joka toimii omalla tavallaan muiden kotkotuksista huolimatta. Luontokuvaus on sielua hivelevän kauniista ja saa kaihoamaan kesäiseen Lappiin.

Aurinko oli painumassa alaspäin, mutta edelleen oli kuuma. Hillanraakile imi itseensä lämpöä, kypsytti ensimmäisen siemenensä valmiiksi. Ei enää montaa päivää. Punertuvan hillan vieressä solisi puro hiljalleen, sen rannalla tuuli hellästi silitti lapinorvokkeja ja pörrötti vastaisella kohoavaa akantakkua.

Kieli on kaunista muutenkin. Kerronta rakentaa eläviä mielikuvia niin kauniista kuin rumasta ja tuo tapahtumien ja tilanteiden kautta voimakkaasti esille ydinviestiään: muuttuvassa maailmassa on suojeltava erilaisia kulttuureja ja elämänmuotoja. Kolttasaamelaisuus ei ole henkilöille itselleen ihmeellistä ja eksoottista vaan osa heitä, eikä sitä tule typistää tutkimuksen tai ihmettelyn kohteeksi.

Muualla: Kirjakirjokansi, Yökyöpeli hapankorppu lukee ja Ina Ruokolainen.



Kommentit

  1. Tämä on upea romaani. Tuo episodirakenne ja useiden eri henkilöiden näkökulma tekee tarinan niin eläväksi. Ja Lapin luonto on tosiaan niin kauniisti läsnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkäsin etukäteen, että episodit eivät muodosta kokonaisuutta tai en saa jotenkin otetta romaanista. Mutta hienostihan tämä toimii.

      Poista
  2. Kuulostaa todella kiinnostavalta! Saamelaisuudesta ei juuri ole tullut luettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tuodaan hienosti esille saamelaisuutta ja myös paikoin kipeääkin suhdetta suomalaisuuteen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat