Siirry pääsisältöön

Kuunneltuja äänikirjoja

Kuopion kauppahalli tuo mieleen lentokoneen kokoisen karamellin, joka on tehnyt pakkolaskun keskelle menevää 1980-lukua. Fasadipäädyn tornit muistuttavat Imatran valtionhotellin torneja lasten värityskirjaversiona. Reliefityyliset eläinhahmot taas näyttävät satukirjan kuvitukselta marengin muodossa. Vähemmästäkin alkaa tulla nälkä.

Ville-Juhani Sutinen: Matkalla Suomeen – Tarinoita heimojen maasta
Into 2022
äänikirjan lukija Aku Laitinen
kesto 12 t 51 min

Ville-Juhani Sutinen matkustaa kirjassaan ympäri Suomea tarkastellen eri alueiden ominaispiirteitä. Hän haluaa selvittää, ovatko käsitykset Suomen eri heimoista pelkkiä myyttejä vai onko niissä jonkinlaista totuuspohjaa. Tätä matkaa lukija pääsee seuraamaan aitiopaikalta Matkalla Suomeen -kirjan parissa.

Kirjan ehdotonta antia on se, että sen äärellä tulee väistämättä miettineeksi omia juuria, omaa identiteettiä ja omia käsityksiä eri alueiden asukkaista. Pidän myös siitä, miten Sutinen toisaalta tuo esille heimoaatteiden keinotekoisuuden mutta toisaalta tarkastelee avoimin mielin eri alueiden ominaispiirteitä.

Matkalla Suomeen on viihdyttävä teos, jonka miljöökuvauksista nautin paljon. On kiehtovaa kuunnella, miten Sutinen kuvailee Kuopion toria, kun samalla voi nähdä mielessään torin kellertävän kauppahallin. Erityisen paljon pidän Sutisen humoristisesta otteesta, joka saa paikoin tyrskähtelemään ääneen, ja toisaalta runollisena pilkahtelevasta kielestä.

Haluaisin saada kirjan tutkittavaksi myös painettuna kappaleena. Kirjakaupassa teosta selailtuani nimittäin ilahduin runsaasta kuvamateriaalista, ja sitä tarkastelisin mielelläni ihan ajan kanssa.


Sara Osman: Kaikki mikä jäi sanomatta
Like 2022
alkuteos Allt vi inte sa
suomentanut Sirje Niitepõld
äänikirjan lukija Mimosa Willamo
kesto 10 t 11 min

Sara Osmanin romaanissa kuvataan kolmea ystävystä, Amandaa, Carolinea ja Sofiaa. Amanda on kiinnostunut lähinnä bilettämisestä ja Caroline influensserina toimimisesta. Sofia on toisen polven maahanmuuttaja, joka haluaa edetä työssään lakitoimistossa.

Nuoret naiset ovat vuorotellen minäkertojia ja valottavat yksi kerrallaan traagisen kesän tapahtumia. Tästä ristivalotuksesta syntyy mielenkiintoinen jännite, joka pitää alusta loppuun saakka. Ristiriitaa on siinä, miten ystävykset toisensa näkevät ja tapahtumia kokevat, ja myös siinä, mitä näytetään ulospäin. 

Caroline ei näe tällaisia asioita. Hän on patriarkaaliselle yhteiskunnalle hyödyllinen idiootti. Ja se raivostuttaa minua niin että tulen melkein hulluksi. Miten voimme ikinä kiriä miehet kiinni, jos kaikki aikamme kuuluu siihen, että vihaamme omaa kehoamme ja vertailemme sitä toisten kehoihin? Miten voimme vaatia meille kuuluvia paikkoja johtokunnissa, jos vain märehdimme puutteitamme?

Romaani ei keskity vain naisten väliseen ystävyyteen vaan laajenee onnistuneesti tarkastelemaan nykyhetken ruotsalaista yhteiskuntaa. Katse on usein kriittinen, paikoin suorastaan sivaltava.


Kaikki mikä jäi sanomatta on vaikuttava, dramaattinen ja lopulta myös viiltävän surullinen kertomus nykypäivän kipukohdista. Osmanin romaani jää vahvasti mieleen.


Johannes Koponen, Minea Koskinen ja Jussi Pullinen:
Öyhökratia – Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat
Gummerus 2022
äänikirjan lukija Heljä Heikkinen
kesto 8 t 32 min

Johannes Koposen, Minea Koskisen ja Jussi Pullisen Öyhökratia on tavattoman ajankohtainen kirja öyhöttämisestä. Öyhöttämisellä tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa vouhkaamista ja häiritsevää käytöstä, jonka tarkoituksenakaan ei ole saada aikaa järkevää keskustelua. 

Öyhöttäjä esiintyy opettajana: hän tietää paremmin, kertoo miten asiat ovat ja ihmettelee, miten muut voivat olla sokeita ja yksinkertaisia. Hän pyrkii saamaan asialleen maksimaalisen huomion, eikä hänellä muita tavoitteita oikeastaan olekaan. Öyhöttäjä ei pyri keskusteluun tai oppimaan toiselta – hän tyytyy tuuttaamaan maailmalle oman kärjistetyn mielipiteensä ja poistumaan paikalta.

Öyhökratialla taas tarkoitetaan sitä, minkälaisin mekanismein todellisuuden kuva nykyajassa syntyy. Kirjoittajat muistuttavat siitä, miten paljon valtaa sosiaalisella medialla on ja miten osa suomalaisesta vallankäytöstä on siirtynyt someen. Siksi on vaarallista ajatella, että somen voi ohittaa olankohautuksella.

Öyhökratia on erittäin tervetullut ja hyvin puntaroitu teos somen vaikutusvallasta. Sen soisi päätyvän ihan kenen tahansa sosiaalista mediaa käyttävän käsiin. Kun tunnistamme paremmin vaikutusmekanismeja, osaamme myös suhtautua niihin kriittisemmin.


Joonas Berghäll: Vaaleanpunainen kirje
Tammi 2022
kansi Markko Taina
äänikirjan lukija Joonas Berghäll
kesto 9 t 42 min

Miesten vuoro -dokumenttielokuvan ohjaaja Joonas Berghäll kertoo omaelämäkerrallisessa teoksessaan elämästään ja erityisesti äidistään. Eräänlainen vedenjakaja Berghällin elämässä on hetki, kun äiti kertoo olevansa sairas. Edessä on aivoleikkaus, jonka onnistuminen ei ole todennäköinen, ja 8-vuotias Joonas on vaarassa jäädä orvoksi. Ennen leikkausta äiti kirjoittaa pojalleen kirjeen, joka löytyy vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Raija Berghäll selviytyy leikkauksesta, ja pienellä perheellä on monia yhteisiä vuosia vielä elettävänä. Niitä vuosia ja kasvuaan palkituksi elokuvaohjaajaksi Berghäll kuvaa lämmöllä, jota välillä höystää tulikivenkatkuinen kritiikki suomalaista dokumenttielokuvamaailmaa kohtaan. Vaikeiden tilanteiden ja oman sairastamisen keskellä Berghäll tekee loistokasta työtä dokumenttielokuvien parissa. Ja taustalla on alati rakas äiti, jonka arvomaailmassa tärkeitä ovat tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Arvomaailma välittyy myös pojalle.

Voi sitä sairaanhoitaja parkaa, joka vanhainkodissa kysyy, että Berghäll, mitä te teittekään ammatiksenne? Silloin kerron tarinat upeista äideistä, Kenian upeista taistelijatytöistä ja Miesten vuorosta. Sitten me syömme suklaata hoitajan kanssa ja itkemme. Enkä unohda kertoa maailman parhaasta äidistä Raija Berghällistä.

Olen pitänyt valtavasti näkemistäni Berghällin elokuvista. Miesten vuoron jälkeen en voi kuunnella Oravan laulua ajattelematta sielukasta elokuvaa. Äidin toive sai sanattomaksi, niin upean katselukokemuksen se tarjosi, ja Säilöttyjä unelmia sai katselemaan ruokateollisuutta uusin silmin.

Vaaleanpunaisen kirjeen äärellä mietin, että tietenkin Berghällin oma tarina koskettaa ja saa kyyneliin. Mitä muutakaan se voisi tehdä, kun tekijä on koskettanut elokuvillaankin niin suuresti? Tekisi mieli sanoa kuin ohjaaja Katja Kauriloff Äidin toiveen leikkausversion nähtyään: "haista sinä Joonas huilu!"

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo