Siirry pääsisältöön

Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen

Missä me ollaan sanoin veljelle. En tajua. Muorin kotikonnuilla veli sanoi. Muori kertoi uskonyhteisöstä. Ilmeisesti perinteitä noudatetaan yhä. Hän katsoi ympärilleen. Vastasi osaaottaviin hymyihin. Me istuimme niin lähekkäin että tunsin hänen luisevan olkapäänsä vasten omaa yhtä luisevaa olkapäätäni.

Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen
Tammi 2022
alkuteos Vi for upp med mor 2019
suomentanut Outi Menna
kansi Lukas Möllersten
332 sivua
äänikirjan kertoja Satu Paavola
kesto 10 t 12 min

Viedään äiti pohjoiseen on jatkoa Karin Smirnoffin trilogialle, jonka avausosa Lähdin veljen luo ilmestyi suomeksi viime vuonna. Trilogian päätös saadaan suomeksi vielä tämän vuoden puolella: Sitten menin kotiin ilmestyy syksyllä.

Päähenkilö Jana Kipon äiti on kuollut. Jana lähtee viemään äitiään hautaan veljensä Brorin kanssa, ja matka vie samalla äidin menneisyyteen, joka on jäänyt sisaruksille vieraaksi. Perillä löytyy omalaatuinen ja sisäänpäinlämpiävä yhteisö, joka toivottaa kadonneet lampaat lämpimästi tervetulleiksi. Omilla ehdoillaan tosin.

Brorin yhteisö saa pauloihinsa, ja tämä päättää jäädä. Jana ei veljensä päätöstä aivan helposti sulata vaan on valmis taistelemaan säilyttääkseen yhteyden elämänsä tärkeimpään ihmiseen. Kapinallinen hahmo ei yhteisöä juuri miellytä, ja moni on valmis sanomaan sinnikkäälle naiselle hyvästit.

Trilogian kakkososa ei petä. Siinä on samaa kiihkeyttä ja tummuutta kuin aloituksessa, eikä ihmiskuvakaan ole kauniimmaksi muuttunut. Seksuaalisuus on vahvasti läsnä, mutta kovin kaunista ei ole sekään: ihmissuhteisiin liittyy useimmiten väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, eikä Jana osaa asettua aloilleen silloinkaan, kun häntä ollaan valmiita rakastamaan.

Lähdin veljen luo -romaanista tuttujen teemojen rinnalle asettuu tässä romaanissa uskonnollisuus. Kipon sisarusten äidin menneisyyteen liittyy uskonyhteisö, jossa mies on valtias ja naisen osana on synnyttää lapsia. Yhteisö sallii uskonsa silmissä paljon ja muut se sulkee todellakin ulkopuolelleen. Välimaastoa ei ole tarjolla; yhteisössä joko ollaan tai ei olla. Eipä ole kaunista katseltavaa tälläkään suunnalla tarjolla.

Kun ajattelen tätä Jana Kippo -trilogiaa, näen mielessäni loskaisen, liian pitkäksi venähtäneen kevään, jonka sulava lumi paljastaa altaan pääosin rumuutta ja harmautta. Jossakin kuitenkin kukkii aurinkoa kaipaava krookus. Kuten loskaisessa keväässä, on tässäkin romaanissa harmaudestaan huolimatta jotain hyvin kiehtovaa, ja Sitten menin kotiin on ehdottomasti lukulistallani.

Helmet 2022: 25. Kirjan nimessä on ilmansuunta 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii