Siirry pääsisältöön

Anna-Liisa Haavikko: Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä

Uutta romaania kirjoitan kuin huumetta. En ole koskaan niin onnellinen kuin istuessani rauhassa koneen ääressä.

Anna-Liisa Haavikko: Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä
Siltala 2021
509 sivua
äänikirjan lukija Erja Manto
kesto 19 t 8 min

Kaari Utrion elämäkerta on todellinen sukellus paitsi kunnioitettavan kirjallisen uran tehneen feministin elämään myös suomalaisen kirjallisuuden lähihistoriaan. Neljä vuosikymmentä kirjailijana on tarkoittanut samalla neljää vuosikymmentä osana kirjallisuuden alaa ja osana yhteiskunnallista muutosta ja keskustelua. Tämän kaiken Anna-Liisa Haavikko on koonnut toimivaksi paketiksi, jonka äärellä lukija saa oivaltaa, muistaa, hämmästyä ja innostua.

Ahmin joskus nuorena Utrion historiallisia romaaneja läkähdyksiin asti. Niin paljon, että jossain vaiheessa naureskelin jo saaneeni tarpeekseni. Sitä naureskelua ei ole tarkoitettu ivaksi vaan uskon Utrion teoksilla olleen tärkeä osa siinä, minkälaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia näin naisella olevan. Utrion viesti vetosi minuun, ja hänen fiktiivisten teostensa vahvat naiset jättivät minuun jälkensä.

Vasta Haavikon kirjoittaman elämäkerran äärellä kuitenkin ymmärrän, miten valtavan paljon töitä Utrio on tehnyt kirjailijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän on luonut uraansa määrätietoisesti ja ymmärtäen, minkälaisin keinoin lukijoita kiinnostavaa kirjallisuutta rakennetaan. Yksi haaste on ollut Utrion genre: viihdekirjallisuutta ei ole pidetty "oikeana" kirjallisuudenlajina vaan höttöisenä ajanvietteenä. Utrion teoksia määriteltiin "rouvaspornoksi" mutta 1970-luvulla asenteet alkoivat vähitellen muuttua.

Valtion kirjallisuuspalkintoa ei ollut tapana myöntää viihdekirjailijoille. 3500 markan palkintosummaa tärkeämpää Kaarille oli tunnustus: hän oli siis oikea kirjailija, joka palkitaan. Kaari Utrion palkitseminen kieli siitä, että viihde alkoi tulla salonkikelpoiseksi ja se otettiin vakavasti omana tyylilajinaan.

Utrio on myös ollut vuosikymmenten ajan julkisuuden henkilö, jonka näkemyksiä on mieluusti kysytty, kun on ollut kyse naishistoriasta tai naisen asemasta. Hän on ollut valmis ottamaan kantaa tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta silloinkin, kun lokaa on tullut vastaan sieltä ja täältä, ja hän on ollut taustavaikuttajana esimerkiksi silloin, kun Suomeen puuhattiin ensimmäistä naiskirjailijan – Minna Canthin – liputuspäivää.

Kun nyky-yhteiskunnassa suuri haaste mielestäni on usein historiattomuus, on Kaari Utrio esimerkki päinvastaisesta. Historiantuntemus on ollut usein hänen näkemystensä pontimena, mikä on totisesti tarpeen. Kovin usein historiaa muunnetaan omiin näkemyksiin sopivaksi todeten, "kun ei ennenkään ole näin tehty", vaikka totuus olisikin vallan toisenlainen.

Kaari Utrio on vakuuttavan uran tehnyt kirjailija ja vaikuttaja, jonka tarina todellakin ansaitsee tulla kerrotuksi. Anna-Liisa Haavikon työ on varsinainen kulttuuriteko, joka houkuttaa palaamaan Utrion tuotannon äärelle. Massiivinen elämäntarina etenee sulavasti eikä aika käy sen äärellä pitkäksi. Mainio elämäkerta muillekin kuin Utrion romaaneihin ihastuneille!

Muualla: IlluusioitaKirjavinkit ja Kirja vieköön!

Kommentit

  1. Tämä oli upea elämäkerta upeasta kirjailijasta! Utrion historiallisten kirjojen taustalla on aivan valtava työ, hän ei olisi ansainnuit työstään väheksyntää takavuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Minusta on hienoa, että kaunokirjallisuus voi opettaa historiasta, kun taustatyö on tehty huolella. Ja sen Utrio on kyllä tehnyt.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii