Siirry pääsisältöön

Anna-Liisa Haavikko: Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä

Uutta romaania kirjoitan kuin huumetta. En ole koskaan niin onnellinen kuin istuessani rauhassa koneen ääressä.

Anna-Liisa Haavikko: Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä
Siltala 2021
509 sivua
äänikirjan lukija Erja Manto
kesto 19 t 8 min

Kaari Utrion elämäkerta on todellinen sukellus paitsi kunnioitettavan kirjallisen uran tehneen feministin elämään myös suomalaisen kirjallisuuden lähihistoriaan. Neljä vuosikymmentä kirjailijana on tarkoittanut samalla neljää vuosikymmentä osana kirjallisuuden alaa ja osana yhteiskunnallista muutosta ja keskustelua. Tämän kaiken Anna-Liisa Haavikko on koonnut toimivaksi paketiksi, jonka äärellä lukija saa oivaltaa, muistaa, hämmästyä ja innostua.

Ahmin joskus nuorena Utrion historiallisia romaaneja läkähdyksiin asti. Niin paljon, että jossain vaiheessa naureskelin jo saaneeni tarpeekseni. Sitä naureskelua ei ole tarkoitettu ivaksi vaan uskon Utrion teoksilla olleen tärkeä osa siinä, minkälaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia näin naisella olevan. Utrion viesti vetosi minuun, ja hänen fiktiivisten teostensa vahvat naiset jättivät minuun jälkensä.

Vasta Haavikon kirjoittaman elämäkerran äärellä kuitenkin ymmärrän, miten valtavan paljon töitä Utrio on tehnyt kirjailijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän on luonut uraansa määrätietoisesti ja ymmärtäen, minkälaisin keinoin lukijoita kiinnostavaa kirjallisuutta rakennetaan. Yksi haaste on ollut Utrion genre: viihdekirjallisuutta ei ole pidetty "oikeana" kirjallisuudenlajina vaan höttöisenä ajanvietteenä. Utrion teoksia määriteltiin "rouvaspornoksi" mutta 1970-luvulla asenteet alkoivat vähitellen muuttua.

Valtion kirjallisuuspalkintoa ei ollut tapana myöntää viihdekirjailijoille. 3500 markan palkintosummaa tärkeämpää Kaarille oli tunnustus: hän oli siis oikea kirjailija, joka palkitaan. Kaari Utrion palkitseminen kieli siitä, että viihde alkoi tulla salonkikelpoiseksi ja se otettiin vakavasti omana tyylilajinaan.

Utrio on myös ollut vuosikymmenten ajan julkisuuden henkilö, jonka näkemyksiä on mieluusti kysytty, kun on ollut kyse naishistoriasta tai naisen asemasta. Hän on ollut valmis ottamaan kantaa tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta silloinkin, kun lokaa on tullut vastaan sieltä ja täältä, ja hän on ollut taustavaikuttajana esimerkiksi silloin, kun Suomeen puuhattiin ensimmäistä naiskirjailijan – Minna Canthin – liputuspäivää.

Kun nyky-yhteiskunnassa suuri haaste mielestäni on usein historiattomuus, on Kaari Utrio esimerkki päinvastaisesta. Historiantuntemus on ollut usein hänen näkemystensä pontimena, mikä on totisesti tarpeen. Kovin usein historiaa muunnetaan omiin näkemyksiin sopivaksi todeten, "kun ei ennenkään ole näin tehty", vaikka totuus olisikin vallan toisenlainen.

Kaari Utrio on vakuuttavan uran tehnyt kirjailija ja vaikuttaja, jonka tarina todellakin ansaitsee tulla kerrotuksi. Anna-Liisa Haavikon työ on varsinainen kulttuuriteko, joka houkuttaa palaamaan Utrion tuotannon äärelle. Massiivinen elämäntarina etenee sulavasti eikä aika käy sen äärellä pitkäksi. Mainio elämäkerta muillekin kuin Utrion romaaneihin ihastuneille!

Muualla: IlluusioitaKirjavinkit ja Kirja vieköön!

Kommentit

  1. Tämä oli upea elämäkerta upeasta kirjailijasta! Utrion historiallisten kirjojen taustalla on aivan valtava työ, hän ei olisi ansainnuit työstään väheksyntää takavuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Minusta on hienoa, että kaunokirjallisuus voi opettaa historiasta, kun taustatyö on tehty huolella. Ja sen Utrio on kyllä tehnyt.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok