Siirry pääsisältöön

Maisku Myllymäki: Holly

Naisen käsi on luinen ja aavistuksen kostea. Hän ei purista Evan kättä nimeksikään; kättely jää veltoksi. Hänen kasvoillaan karehtii niukka hymy tai hymyntapainen, melkein irvistys. Leuka on terävä, sekin tuo mieleen haikaran ja haikaran pitkän kapean nokan.

Maisku Myllymäki: Holly
WSOY 2021
kansi Anna Makkonen
255 sivua

Maisku Myllymäen esikoisromaani Holly on kerännyt heti ilmestyttyään suitsutusta osakseen, eikä ihme. Holly on vahva esikoinen, jonka kirjoittajalla on oma, kiehtova ääni.

Tarina sijoittuu pääpiirteissään noin viikon mittaiseen ajanjaksoon. Luontolehden toimittaja Eva matkustaa yksinäiselle saarelle saatuaan kuulla siellä nähdystä harvinaisesta lintulajista. Evan majoittaa luokseen Holly, joka on entinen näyttelijätär. Hollyn tähti tosin näyttää olevan laskussa, mutta silti hän edelleen kiinnostaa suurta yleisöä. Miksi maailmannainen majailee eristyksissä saarella?

Viikon aikana kuluu viiniä ja puhe virtaa. Tavoiteltu lintu jää sivuosaan, vaikka linnut tarinassa taajaan vilahtelevatkin. Linnut, meri ja saari muodostavat vahvaa kuvastoa ja symboliikkaa: linnuista kiinnostunut Eva näkee ihmisissäkin usein lintujen piirteitä.

Holly ojentaa hänelle pienen palan talouspaperia. Paperiin on painettu lintujen kuvia, mutta niiden laji jää epäselväksi. Joskus ihmisille eivät riitä jo olemassa olevat linnut, vaan heidän on pakko luoda lisää.

Lintujen sijaan keskiöön kuitenkin asettuu entuudestaan toisilleen vieraiden naisten suhde, joka on jännitteinen ja kiinnostava. Nuori ja ikääntyvä, tumma ja vaalea, hillitty ja räiskyvä, kokematon ja kokenut  – naiset ovat erilaisia mutta jokin Hollyssa kiinnostaa Evaa suuresti.

Pidän suuresti romaanin intensiivisestä tunnelmasta, joka suorastaan tempaa mukaansa heti ensi sivuilta lähtien. Tunnelma syntyy sopivasti sanojen väleistä ilman liiallista alleviivaamista: kerronnassa on riittävästi ilmaa, jotta lukijalle jää tilaa tehdä omia tulkintojaan tapahtumien kulusta.

Kerronta on monin tavoin yllättävää. Ensinnäkin siinä yllättää vahva lihallisuus, sitten myös tyyli, ja toki myös se, miten vinkeään asentoon tarinan elementit asettuvat.

Holly on mieleenpainuva ja vahva romaani, jonka tunnelma kutkuttaa pitkään lukemisen päätyttyä. Kieli on upeaa ja havainnot tarkkanäköisiä. Ei siis ole ihme, että tuntuu, kuin olisin ollut saarella sivusta seuraamassa Hollya ja Evaa, vinkeää tunnelmaa ja päiviä, jotka muuttavat kaiken.

Eva nousee ja lähtee kävelemään rantakallioita pitkin. Mitä jos muuta elämää ei olisi? Jos kaikki, mitä on, olisi täällä, tällä saarella?

Holly on luettu ainakin seuraavissa blogeissa: Tuijata, Kirjanmerkkinä lentolippu, Luetut, lukemattomatKirjaluotsi, Satunnainen ohilukijaKirja vieköön! ja Nannan kirjakimara.

Kommentit

  1. Tämä tarina oli mielestäni aika outo, tai alkuun pidin siitä, mutta sitten pääkertoja muuttui yks kaks vielä erikoisemmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta juuri se muutos oli tässä erityistä ja kiehtovaa.

      Poista
  2. Holly täytyy vielä lukea, jahka sen saa kirjastosta käsiinsä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Varausjonot tosin taitavat olla isommissa kaupungeissa aika pitkät.

      Poista
  3. Holly on raikas ja otteessaan pitävä esikoisromaani. Jos haluaa jatkaa samanlaisessa meritunnelmassa, suosittelen lukemaan Iris Murdochin Meri, meri, johon Hollyssakin monesti viitataan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Meri, meri kiinnosti jo aiemmin, kun ainakin Lumiomenan Katja siitä puhui. Nyt se kiinnostaa vielä enemmän.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok