Siirry pääsisältöön

S. J. Bennett: Windsorin solmu

Kuningatar ei piristynyt kuullessaan hiuksesta. Hän ei piristynyt siitä ollenkaan. Nuori mies oli kuollut – kaamealla tavalla – ikivanhassa palatsissa, jonka piti olla moderni linnoitus. Silti oli kulunut jo yli kaksikymmentäneljä tuntia, eikä kukaan tuntunut päässeen kärryille siitä, mitä oli tapahtunut. Se sai hänet tuntemaan olonsa hiukan turvattomaksi. Ei kuitenkaan sopinut antaa sellaista vaikutelmaa, että olisi hermostunut ja järkyttynyt, joten hän jatkoi viikon edetessä töitään kuten tavallisesti, nyökäten tuikeasti aina kun Rozie tai Sir Simon välitti tiedon, että tutkinta polkee paikallaan.

S. J. Bennett: Windsorin solmu
WSOY 2021
alkuteos The Windsor Knot 2020
suomentanut Kaisa Haatanen
349 sivua


Windsorin solmun asetelma on kutkuttava: dekkari sijoittuu Windsorin linnaan ja rikoksia ratkoo kukas muu kuin itse kuningatar Elisabet II. Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarjan avausosassa linnasta löytyy ruumis. Illalliskutsujen jälkeen yksi vieraista löytyy kuolleena, mikä on ravistelevaa: tarkoin vartioituun linnaan on päässyt joku pahoin aikein ja vieläpä toteuttanut aikeensa.

Tilanne on arkaluonteinen, eikä tutkimusryhmä halua häiritä hänen majesteettinsa mielenrauhaa. Niinpä kaikkea ei kuningattarelle kerrota, mutta tälläpä on keinonsa hankkia tarvittavat tiedot käsiinsä. Lopulta kuningatar onkin se, joka tietää eniten ja hoksaa parhaiten. Toisin kuin monet muut, hän ei jumitu tiettyyn tutkintalinjaan vaan pitää silmänsä ja korvansa auki. Samalla kuningatar vetelee lankoja kulisseissa sillä tavoin, että moni ei ymmärrä, kuinka ratkaisevassa asemassa hän on rikosta selvitellessä.

Rikoksen taustalla epäillään olevan kansainvälisiä voimia, onhan vainajalla ollut yhteyksiä Venäjälle. Teoksessa tuodaan esille ajankohtaista politiikkaa varsin rohkeasti, mikä on kiinnostavaa. Kiinnostava on kaiken kaikkiaan koko Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarjan avausosa, niin raikkaasti ja samalla todentuntuisesti siinä käsitellään kuningashuonetta ja kuningattaren toimia. Kuningattaren ja prinssi Philipin (rest in peace) sananvaihto on lämmintä ja paikoin suorastaan koomista.

Windsorin solmu on tervetullut ja raikas tuulahdus dekkarikenttään, ja innolla odotankin sarjan seuraavaa osaa. Se ilmestyy englanniksi vielä tämän vuoden puolella. Tämän avausosan suomennokseen oli jäänyt joitakin hieman hämmentäviä epäselvyyksiä, mutta juoni vetää hyvin ja kuningatar on päähenkilönä kertakaikkisen kiehtova.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Tämä olisi kiva lukea! Tosi hauska idea panna Elisabet tutkimaan rikoksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä tykkäsin ideasta, ja minusta se on toteutettu hyvin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...