Siirry pääsisältöön

Nelli Hietala: Maailmanlopun kahvila

Nyt kun asiaa tarkemmin ajatteli, Aurelia malttoi tuskin odottaa, että pääsisi erakoitumaan tätinsä valtavaan kartanoon. Mitä vähemmän hänen tarvitsi ajatella muiden ihmisten perheitä, poikaystäviä, lapsia, työpaikkoja, remontteja, puutarhoja, ravintolaillallisia ja lomamatkoja, sen parempi. Henni-serkku oli kunnostanut kartanon länsisiiven itseään varten. Aurelia asettuisi sinne. Mahdollisimman kauas koko maailmasta. Toivon mukaan paikasta ei löytyisi sen paremmin wifiä kuin 5G:täkään. 

Nelli Hietala: Maailmanlopun kahvila
Karisto 2021
197 sivua
äänikirjan lukija Maiju Saarinen
kesto 6 t 43 min

Nelli Hietalan romaani Maailmanlopun kahvila on viihteellinen romaani, jonka päähenkilö on hieman alle nelikymppinen Aurelia. Hän on työtön sinkku, joka matkaa Anni-tätinsä luokse syrjäseudulle, koska muutakaan tekemistä ei ole. Aurelia kuvittelee päätyvänsä auttelemaan raihnaista tätiään, mutta todellisuus onkin vähän toisenlainen.

Aurelia haluaisi elämältään enemmän kuin mitä sillä on ollut tähän saakka tarjota. Toivelistan kärjessä on oma lapsi, ja kun sopivaa puolisoa ei tunnu löytyvän, on Aurelia valmis hankkimaan lapsen yksin. Hän metsästää otollisia hetkiä, mutta samaan aikaan pitäisi vielä löytyy sopiva hedelmöittäjä. Tädin kartanolla majailevasta remonttiporukasta voisi ehkä löytää jonkun sopivan – vai voisiko?

Lisääntymispohdintojen ohella Aurelian mieltä kutkuttaa kartanon historia kummituksineen. Erityisesti Aureliaa kiehtoo kartanon entisen puutarhurin nuorena kuollut vaimo, joka tuntuu vihjailevan Aurelialle jotain. Vihjeitä nainen tulkitsee mielellään, sillä jonkinlainen henkisyys ja tarot-kortit ovat olennainen osa arkea muutenkin.

Kepeään menoon liittyy myös vakavampaa pohdintaa. Sinkkunaisen lapsihaaveet ja eräänlainen kokemus siitä, että elämä ei ole mennyt aivan toiveiden mukaan, pohdituttavat. Samoin mieleen jää kritiikki sitä kohtaan, miten maaseutua ihannoidaan mutta elämisen mahdollisuudet maalla kaventuvat koko ajan.

Maailmanlopun kahvila on viihdyttävää kesälukemista. Hietalan kädenjälki on lennokasta ja Aurelian hahmo on kiinnostava. Tarina jää sillä tavalla sopivasti avoimeksi, etten voi olla pohtimatta, josko Aurelian tarina saisi jossain kohtaa jatkoa.

Maailmanlopun kahvilasta muualla: Kirjavinkit, Kasoittain kirjoja ja Kirjakaapin avain.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...