Siirry pääsisältöön

Reetta Niemelä & Sanna Pelliccioni: Älä vihaa minua – kirjeitä ihmisille

Loppukesällä pesissämme on suuri määrä nälkäisiä ampiaisentoukkia, mutta luonnosta ei enää löydy tarpeeksi ruokaa. Ihmisten ruuat – hedelmät, juomat ja liha – alkavat houkuttaa meitä. Nehän saattaisivat pelastaa toukkamme. Joskus lennämme sisällekin ruokaa etsiessämme. Tai lähelle ihmisen suuta, joka tuoksuu houkuttelevalle. Sitä ihmiset pelästyvät kovin. Me taas pelästymme huitovia ihmisiä ja saatamme pistää, jotta pääsisimme karkuun.

Reetta Niemelä & Sanna Pelliccioni:
Älä vihaa minua – kirjeitä ihmisille
Karisto 2020
30 sivua

Älä vihaa minua – kirjeitä ihmisille on viehättävä lasten tietokirja, joka antaa äänen luonnolle. Kirjan tavoitteena on vähentää ihmisen ja luonnon vastakkainasettelua. Älä vihaa minua muistuttaa, miten tärkeää luonnon monimuotoisuus on ja miten eri lajeilla on paikkansa maailmassa.

Kirjan johtohahmo on professori Hypykki, joka johdattaa kirjassa eteenpäin ja tarjoaa paikoin erilaisia tietoiskuja. Luonnon moninaisuus näkyy kirjeissä, joita ihmiselle kirjoittavat esimerkiksi kyy, punkki ja voikukka. Jokaisen kirjeen viesti on sama: Älä vihaa minua. Ja jokaisessa kirjeessä on perusteluja sille, miksi inhon kohteet tulisi nähdä monipuolisemmin kuin ehkä on totuttu.

Kirja on tyyliltään hyvin lapsille sopiva. Kirjeissä puhutellaan vastaanottajaa miellyttävällä tavalla ja kirjeiden "lähettäjät" tulevat mukavasti lähelle. Sanna Pelliccionin kuvitus tukee tekstiä hyvin, ja ilmava taitto tekee kirjasta kivan katsella.

Luin tätä tietokirjaa ääneen ekaluokkalaiselle, ja hän piti kuulemastaan. Kirjeistä tulee ilmi tietoja, jotka yllättävät aikuisenkin, ja kyllähän teoksen perusviesti luonnon kunnioittamisesta on hyvä aikuisenkin palauttaa mieleen. Sympaattinen ja sievä teos sopii siis hyvin moneen ikään ja monenlaiselle lukijalle.

Myös MarikaOksa on lukenut Niemelän ja Pelliccionin teoksen.

Helmet 2021: 40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista.

Kommentit

  1. Tämä on varmasti ihastuttava kirja. Olen lukenut Eeva Kilvestä kertovan kirjan Eeva!, jossa on myös Pellicionin upea kuvitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tuohan kuulostaa kiinnostavalta! Pitää tutustua, kiitos vinkistä.

      Poista
  2. Taitavasti kuvattu lasten luontokirja.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok