Siirry pääsisältöön

Hallie Rubenhold: Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit

Edellisenä vuonna, 15. marraskuuta 1886, Pollyn oli täytynyt palata Lambethin köyhäintaloon raskain, lannistunein mielin. Thomas Drew’n kanssa hän oli ollut turvassa, mutta nyt se oli poissa, ja jälleen kerran hän oli samassa tilanteessa kuin William Nicholsista erottuaan. Tällä kertaa hänen tulevaisuutensa oli kuitenkin vielä epävarmempi, koska hän ei enää ollut oikeutettu saamaan elatusapua aviomieheltään. Köyhäintaloon kirjattujen luettelossa hänen nimensä viereen oli merkitty 'ei kotia, ammatti: ei ole'. Veljen kuoleman ja isän kanssa koetun välirikon jälkeen eristyneisyyden ja häpeän tunteen on täytynyt olla valtava.


Hallie Rubenhold: Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit
Atena 2020
Alkuteos The Five 2019
Suomentanut Mari Janatuinen
400 sivua
Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi
Kesto 11 t 41 min

Hallie Rubenhold kertoo kirjansa Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit innoittimena olleen halun palauttaa yhden historian kuuluisimman sarjamurhaajan uhrien arvokkuuden. Historioitsija Rubenhold avaa teoksessaan viiden Viiltäjä-Jackin uhriksi päätyneen naisen taustoja ja onnistuu tavoitteessaan. "Vain prostituoiduiksi" leimatut naiset saavat nimen ja elämän sen sijaan, että he olisivat pelkästään osa harmaata, historiaan vaipunutta massaa.

Kirjassa kerrotaan Pollyn, Annien, Elizabethin, Katen ja Mary Janen tarinat. Yksilöiden kautta rakentuu kuva siitä, millaista oli elää naisena 1800-luvun brittiyhteiskunnassa: aika moneen kertaan kirjaa kuunnellessani ajattelin, minkälainen onni on elää nykyaikaisessa hyvinvointivaltiossa – varsinkin naisena. 

Kaikkia Rubenholdin teoksen naisia yhdistää se, että he tipahtavat syystä tai toisesta työtä tekevän kansalaisen asemasta syrjäytyneiden joukkoon. Yhteiskunnan turvaverkko ei putoamista hidasta, koska turvaa ei ole tarjolla, ja kukin elää kuten pystyy. Kun vakituista toimeentuloa ei ole, ei ole myöskään vakituista asuinpaikkaa, joten yösijan joutuu etsimään milloin mistäkin. Samoin joutuu etsimään roposet vähäiseenkin ruokaan, ja voi vain arvailla, kuinka näköalatonta syrjäytyneiden elämä on. Polly, Annie, Elizabeth, Kate ja Mary Jane ovat surullisia esimerkkejä lukemattomasta määrästä kaltaisiaan. Kurjuudesta huolimatta heiltä löytyy yritystä ja tulevaisuuteen suuntavaa katsetta. Välillä yritteliäisyys on suoranaista opportunismia.

Rubenholdin kirjan naisviisikkoa yhdistää paitsi osattomuus ja kurjuudessa eläminen, myös kuolintapa. Jokaisen heistä surmaa Viiltäjä-Jackina tunnettu sarjamurhaaja, ja jokainen kohtaa matkansa pään Lontoon Whitechapelissa vuonna 1888. Asunnottomat ovat yöaikaan liikkuvalle murhaajalle helppo uhri, ja surullista onkin se, miten naisten elämänpolut vievät kohti vääjäämätöntä tuhoa. Jos heidän tarinansa olisivat kulkeneet toisenlaisia uria, he tuskin olisivat päätyneet viiltäjätappajan uhreiksi.

Paitsi että naiset olivat Viiltäjä-Jackin uhreja, olivat he myös yhteiskuntansa uhreja. Naiselle ei 1800-luvun viktoriaanisessa Britanniassa ollut tarjolla kovin paljon vaihtoehtoja, ja virheellinen valinta saattoi viedä kunnian ja maineen loppuiäksi. Toisaalta avioliittokaan ei tarjonnut köyhälle väelle välttämättä turvaa: Lapsia saattoi alkaa syntyä lähes vuosittain, vaikkei varaa ison perheen elättämiseen olisikaan ollut. Toisaalta taas väkivallan uhka saattoi olla kotona alati läsnä. Hyvin vakuuttavasti Hallie Rubenhold rakentaa kuvan luokkayhteiskunnasta, jossa ihmisen arvo ei ole kovin kummoinen, jos sattuu huonompiosaiseen luokkaan syntymään (ja vieläpä naiseksi). Oman osansa krittisestä katseesta saa media, jonka toiminta vaikuttaa kovin sensaatiohakuiselta ja asenteelliselta. Se taas saa miettimään, mikä reilussa sadassa vuodessa on siinä suhteessa muuttunut.

Rubenhold tekee kirjassaan oikein hyvää työtä. Hän on käynyt läpi vaikuttavan määrän lähdeaineistoja ja luonut tutkimustensa perusteella hyvin etenevän ja ehyen kokonaisuuden. Pidän siitä, että Rubenhold myös muistuttaa tavan takaa lukijaansa, että kaikkea ei tiedetä ja paljon joudutaan tulkitsemaan ja päättelemään. Hän ei siis yritä esittää kaikkea kivenkovana faktana vaan tuo esille sen, että tieto on osin epävarmaa.

Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit on erittäin kiinnostava ja hyvin kirjoitettu teos. Keskiössä ei suinkaan ole 1880-luvun lopun sarjamurhaaja vaan pikemminkin kyseessä on yhteiskunnallisia ja sosiaalisia oloja elävästi kuvaava teos, jonka sivuilla surmaajan uhrit saavat ihmisarvonsa takaisin. Polly, Annie, Elizabeth, Kate ja Mary Jane eivät olleet vain elämän syrjäpoluille ajautuneita raukkoja ja prostituoituja. He olivat tyttäriä, sisaria, vaimoja ja äitejä – siis tavallisia ihmisiä, joille kävi huonosti. Heidän henkilökuviensa avartaminen on tärkeää ja tarpeen.


Helmet 2020: 17. Tutkijan kirjoittama kirja.

Tietokirjabingosta kuittaan kohdan Kirja käsittelee historiaa.
Tietokirjabingosta kuittaan kohdan Kirja käsittelee historiaa.

Kommentit

  1. Tämä kirja kiinnostaa kovasti. Se oikein kutsuu lukemaan. Viiltäjä-Jack, ikuinen mysteeri. Hänen uhrinsa kertovat paljon historiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen tätä lämpimästi. Teos tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen historiaan.

      Poista
  2. Onkohan tässä vuoden 2020 tietokirja!

    VastaaPoista
  3. Olen monesti miettinyt tämän kuuntelemista, kannattaisi näköjään. Tietokirjabingostakaan en ole tiennyt mitään, tutkinpa asiaa... Hienoa kesäistä lukukuuta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok