Siirry pääsisältöön

Tiina Laitila Kälvemark: H2O

Pelot ja pakkoajatukset liukenevat. Tulee lämmin. Vaikka vesi olisi kymmenasteista, vetäisi ihon kananlihalle ja sinertäisi huulet, alkaa sisälläni liikkua lämmin ja lempeä virtaus. Se etenee päälaelta rinnan, selän ja vatsan kautta lantioon, reisiin ja pohkeisiin, aina varpaankärkiin saakka, kuin Golf-virta Meksikonlahdelta Jäämerelle.
Tiina Laitila Kälvemark: H2O
WSOY 2020
265 sivua

Minun on pakko kertoa tuosta tytöstä.
Näin alkaa Tiina Laitila Kälvemarkin romaani H2O, ja jotain pysäyttävää ja kiehtovaa tuossa yksinkertaisessa toteamuksessa on. Helmet 2020 -lukuhaasteesta kuittaantuukin nyt kohta 21: Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta.

Tuo tyttö on Hester, joka ei romaanin alussa pääse liikkeelle, vaikka pitäisi lähteä ulos, ottamaan vastaan uusi vuosi. Äidin pikku Hanibani jää yksin kotiin, kun muut lähtevät, ja hetkeä myöhemmin käsillä on kaaos. Vuosien kuluttua Hester haluaa ymmärtää, mitä tuolloin tapahtui. Miksi hänen sisällään mellastavat Hani, Ofelia ja Hanna P? Mitä Hester ei muista? Mitä hän muistaa väärin?

Hani, Ofelia ja Hanna P ovat Hesterin sivupersoonia. Nuori nainen kärsii dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä, ja H2O on fiktiivinen kuvaus siitä, miten persoonallisuushäiriö siitä kärsivän elämässä näkyy. Yleensä häiriön taustalla on vakava lapsuusaikainen trauma – niin Hesterilläkin.
Niin kauan kuin muistan, en ole asunut itsessäni yksin. On ollut myös toisia, kutsutaan niitä vaikka sivupersooniksi. Ne ovat kulkeneet mukanani yhtä itsestäänselvinä kuin kädet tai jalat tai sydän.
Itse asiassa Hesterin lapsuusaika on kovin epätavanomainen. Perhe ei ole mikään keskiluokkainen perusperhe vaan kokoonpano tuntuu muuttuvan taajaan eikä pysyvyyttä ole tarjolla. Toisaalta lapsuudenkoti yksin ei selitä Hesterin haasteita vaan taustalla on oltava muutakin. Mutta mitä? Aika on käymässä vähiin, ja Hesterin on pakko selvittää, mitä uudenvuodenyönä oikein tapahtui.

Kuten romaanin nimen perusteella voi arvata, on vesi H2O:n tärkeä ja olennainen elementti. Päähenkilö Hester sukeltaa ja tuntee vain vedessä olevansa vapaa häiritsevistä ajatuksistaan. Vuosien takaiseen uudenvuodenaattoon liittyy merkitsevästi vesi ja vesi on myös uhka, joka valtaa ajoittain Hesterin mielen.

Romaanin nimi viittaa kuitenkin myös Hesterin sivupersooniin. Olennaista romaanissa onkin mieli ja sen terveys – tai sairaus – sekä muistaminen. Hester kokee, että jotain tärkeää on vaipunut unholaan, mutta hänen on pakko muistaa päästäkseen hallitsemaan paremmin mieltään. Kaikki kiteytyy vuosien takaiseen uudenvuodenyöhön. Vai kiteytyykö sittenkään?

Mitään suurta ryöpsähdystä ei kannata jäädä odottamaan. Tietoa menneisyydestä tihkuu vähitellen kuin vettä rikkinäisestä astiasta. Ehkä nykyhetken kannalta olennaisinta ei olekaan se, mikä on syy, vaan mieluumminkin olennaista on seuraus: minkä keskellä Hester joutuu elämään päivästä päivään?

Romaanin idea on kiinnostava ja henkilöt ovat monipuolisia ja kiehtovia, eivät mitenkään tavanomaisia tai latteita. Jotain surullista on siinä, miten hukassa romaanin aikuiset tuntuvat olevan ja miten he kohtelevat lasta, jota pitäisi suojella.

Vaikka romaani on vaikuttava, jättää se jostain syystä etäisen vaikutelman. Jännite ei aivan riitä kantamaan loppuun saakka, vaikka pidänkin monista kauniista pilkahduksista, joita tarina lukijalleen tarjoilee.

Laitila Kälvemarkin romaanista kirjoittavat myös ainakin Riitta, Kristiina, MarjattaTuija ja Tiina.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on