Siirry pääsisältöön

Viv Groskop: Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista

Ajattelin usein Raskolnikovia Pietarin-vuosinani, sillä liikuin monien sellaisten paikkojen lähellä, jotka Dostojevski mainitsee kirjassaan. Opetin englanninkielisessä koulussa ja kuljin sinne Heinätorin kautta, joka on yksi romaanin tärkeimpiä tapahtumapaikkoja. Raskolnikovin lähdettyä liikkeelle vuokrahuoneestaan hänen mieltään alkavat piinata ajatukset murhasta, ja lopulta hän toteuttaa teon.
Viv Groskop: Älä heittäydy junan alle –
 ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista
Atena 2019
Alkuteos The Anna Karenina Fix. Life Lessons from Russian Literature 2017
Suomentanut Heli Naski
299 sivua
Viv Groskopin Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista ei alkuun herättänyt minussa juurikaan kiinnostusta. Sitten huomasin, että kirja alkoi saada varsin innostunutta vastaanottoa. Ja kun kirja sattui olemaan lähikirjastossa saatavilla, ajattelin, että annan sille ainakin mahdollisuuden.

Vaikka tiesin, että Viv Groskop on toimittajan, kirjailijan ja näyttelijän ohella myös stand up -koomikko, odotin jotenkin tahmeaa lukukokemusta. En oikein edes tiedä, mistä odotukseni (eli ennakkoluuloni) kumpusivat, sillä venäläiset klassikot eivät mielestäni ole lähtökohtaisesti tahmeita. Itse asiassa esimerkiksi Anna Karenina oli upea lukukokemus, vaikka maanviljelykseen perehtyminen välillä tekikin tiukkaa, ja Rikos ja rangaistus on jäänyt mieleen hyvin vahvasti.

Groskopin teokselle kannatti antaa mahdollisuus, sillä lukukokemus oli lopulta kaikkea muuta kuin tahmea ja ennakkoluuloni osoittautuivat aivan vääränlaisiksi. Pidän siitä, miten railakkaalla otteella Groskop tuulettaa venäläisiä klassikoita, tekee niistä tulkintoja ja ennen kaikkea kytkee niitä omaan elämäänsä, jota hän tarkastelee hauskalla, (itse)ironisella katseella. Hykertelin mielessäni sille, miten Viv Groskop tavoitteli Anna Kareninan esimerkin mukaisia ripsiä ja miten me aina kaipaamme Moskovaan tai jonnekin, missä varmaan on hauskempaa ja parempaa kuin tässä ja nyt.
Kuinka elää tunteen kanssa, että ruoho on aina vihreämpää toisella puolella: Anton Tšehovin Kolme sisarta. Tai: Älä jauha koko ajan Moskovasta
Ja ne elämänohjeet. Niitä Groskop tosiaan tarjoilee, mutta ei liiallisesti alleviivaten tai ylhäältä osoitellen vaan sopivan humoristisella otteella ja mukavalla tavalla rinnalle asettuen. Tyyli on mainio, ja suomennos toimii erinomaisesti. Kirja ei vaadi venäläisten klassikoiden tuntemusta vaan siitä saa paljon irti, vaikkei olisi lukenut yhtäkään Groskopin käsittelemistä klassikoista. Varoittaa tosin sopii, että Älä heittäydy junan alle voi herättää innon tarttua venäläisiin klassikkoteoksiin.

Viv Groskopin teoksesta pitivät myös Minna ja Amma.

Kommentit

  1. Mainio kirja. Muistan, että kirja oli useammankin viikon hyllyssä ennen kuin tartuin siihen, mutta lukeminen todella kannatti. Kerrassaan hyvä lukukokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin annoin tämän odotella pidempään, mutta sitten kuitenkin tartuin kirjaan – ja todellakin kannatti. Ehkä pitäisi hankkia omaan hyllyyn, sillä tuntuu, että tämän pariin olisi kiva palata uudelleen.

      Poista
  2. Oijoi, tämä kuulostaa aivan mahtavalta! Olen kirjan nimen kuullut ja sille itksekseni hymyillyt, mutta jostain syystä en ole kirjaan sen kummemmin tutustunut. Nyt piti heti rientää tsekkaamaan saako tätä kirjastostamme ja ilokseni saa! Eli lainaamaan ja luettavaksi :)

    Itse olen lukenut todella paljon venäläisiä klassikoita, minulla oli vaihe kun suorastaan ahmin niitä. Onkin kiva palata niiden pariin toisenlaisen kirjan siivin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että tämä on erityisen antoisa, jos käsiteltävät klassikot ovat tuttuja. Mutta toimii kyllä muutenkin. Siis aivan mainio kirja, toivottavasti sinäkin pidät!

      Poista
  3. Kuntelin Viv Groskopia Helsingin kirjamessuilla, aivan mahtava ohjelma! Siitä lähtien olen jonottanut kirjaa kirjastosta, kait se joskus sieltä tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa ollut hienoa nähdä Groskop livenä! Enpä ihmettele, että kirjaa joutuu jonottamaan. Jospa sen pian saat käsiisi.

      Poista
  4. Minulla on ollut kovin samanlaiset ennakkoluulot tätä kirjaa kohtaan, joten pitäisiköhän minunkin nyt sitten lukea tämä. :) Näin kirjan jokunen päivä sitten lähikirjaston pikalainahyllyssä, ja melkein sitä jo selailin mutten sitten kuitenkaan :D. Ehkä seuraavalla kerralla otan lainaan, ainakin selailtavaksi... :)

    VastaaPoista
  5. Olen myös hiukan arastellut tähän teokseen tarttumista, mutta samalla se on kiehtonut takaraivossa. Itselläni on vielä nämä suuret venäläiset klassikot lukematta, joten olen pelännyt saakohan teoksesta mitään silloin irti. Helpottavaa siis kuulla, että suurta taustatietämystä ei välttämättä vaaditakaan!

    Sattuisiko sinulla muuten olemaan suositusta mihin noista isoista venäläisteoksista kannattaisi ensimmäisenä tarttua? Venäläinen kirjallisuus kun tunnetusti on hiukan haastavampaa niin en haluaisi säikähtää heti kättelyssä vaikka muuten klassikoita kyllä tullutkin luettua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ensimmäiseksi kannattanee tarttua tähän Groskopin teokseen, sillä se saattaa herättää kiinnostusta jotain tiettyä klassikkoa kohtaan. :)
      En ole itse lukenut mitään valtavaa määrää venäläisklassikoita, mutta ainakin Rikos ja rangaistus sekä Anna Karenina tekivät minuun vaikutuksen. Jälkimmäisessä tosin maanviljelyksen yksityiskohtainen kuvaaminen tuntui välillä – no, liian yksityiskohtaiselta – mutta kaiken kaikkiaan romaani oli kyllä elämys.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...