Lisa Jewell: Löysin sinut

Alice nostaa katseensa näytöltä ja vilkaisee ulos ikkunasta. Hän on yhä siellä. Rannalla istuva mies.

WSOY 2020

Alkuteos I Found You

Suomentanut Karoliina Timonen

437 sivua

Lisa Jewellin Sitten hän oli poissa jäi mieleen vaikuttavana trillerinä, ja kun kuulin kirjailijalta tulevan uuden suomennoksen, oli selvää, että myös Löysin sinut päätyy lukulistalleni. Aloitin kirjan äänikirjana mutta siirryin sittemmin perinteisen muodon pariin.

Tarina alkaa siitä, kun yksinhuoltajaäiti ja koirien pelastaja Alice havaitsee kotinsa ikkunasta miehen, joka istuu rannalla. Mies on istunut kostealla hiekalla polviaan halaten ja tuijottanut merelle siitä saakka, kun Alice on aamulla avannut verhot. Viimein Alice lähtee pelastamaan miehen sateelta ja tuulelta, ja siitä alkaa seikkailu, joka vie parinkymmenen vuoden taakse ja muistinsa menettäneen miehen muistoihin.

Samaan aikaan toisaalla Lily on huolesta suunniltaan. Hänen miehensä on kadonnut ja Lily laskee minuutteja pystyäkseen soittamaan poliisille ja tekemään virallisen ilmoituksen, että tuore aviopuoliso on virallisesti kadonnut. Ukrainalaistaustainen ja hiljattain maahan saapunut nainen ei ole poliisin silmissä kaikista uskottavin läheisensä kadottanut varsinkaan, kun melkein alkumetreillä kadonneesta puolisosta selviää jotain kummallista.

Lily istuu sängyllä. Sängyllä jonka hän jakoi aviomiehensä kanssa. Aviomiehen joka on kadonnut.

Oikeastaan paljoa enempää ei juonesta kannatakaan kertoa, ettei tule paljastaneeksi liikaa. Vetävä juoni joka tapauksessa on.

Löysin sinut on mukanaan vievä jännitysromaani viihteellisellä twistillä. Se viihdyttää ja on eloisa, joten tarinan parissa viettää kyllä aikaa ihan mielellään. Samaan tapaan kuin Sitten hän oli poissa -romaanissa tässäkin turvaudutaan paikoin tarpeettoman sopiviin sattumiin ja uskottavuuden rajalla roikkuviin käänteisiin. Kuvaus muistinsa menettäneestä miehestä notkahtelee ajoin tai saa ainakin hämmästelemään, olisikohan tilanne todellisessa elämässä kuvatun kaltainen. Alicen vanhempien osuutta en täysin ymmärrä: vaikka romaani viihteellinen onkin, tehdään alzheimer-potilaista mielestäni tarpeettomasti hupsuja, joiden tehtävä tuntuu olevan olla vain hupaisa lisä tarinassa.

Viihteellistä ja vetävää jännitystä etsivälle Jewellin kirjaa voi kuitenkin suositella. Juoni etenee mukavasti, henkilöt ovat kiinnostavia ja miljöö kiehtova.

Helmet 2020: 13. Kirjassa eksytään. Aika eksyksissä on moni.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Leena Lumi ja Mai Laakso.

Mauri Kunnas: Hui kauhistus!

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa.
- Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja."
Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan Hui Kauhistuksen! näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten.

Hui Kauhistus! koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään Kummitusten yö, esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti komentaa perhettään pukemaan ylle puhtaat lakanat, ja kummitteleminen on kuin mitä tahansa tavallista työtä.
Vaari vingutt…

Lue lisää

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Lue lisää

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"

Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Lue lisää

Kirjakaapin kummitus

Hae tästä blogista