Siirry pääsisältöön

Stuart Turton: Evelynin seitsemän kuolemaa

Murha aamulla ja naamiaispukuja illalla, vaikeaselkoisia viestejä ja palaneita hovimestareita. Tapahtuipa täällä mitä tahansa, minä en ole nukke, jota noin vain vedellään naruista. Minun on päästävä pakoon.
Stuart Turton: Evelynin seitsemän kuolemaa
Otava 2020
Alkuteos The seven deaths of Evelyn Hardcastle
Kääntänyt Jaakko Kankaanpää
494 sivua
Äänikirjan lukija Aarne Linden
kesto 15 t 19 min

Evelynin seitsemän kuolemaa -dekkarin asetelma on kiinnostava: Maaseudulla sijaitsevan kartanon tanssiaisiin kutsutulle Aiden Bishopille selviää, että hänen tehtävänään on selvittää, kuka aikoo murhata kartanon tyttären, Evelyn Hardcastlen. Siinä ei vielä ole mitään erityistä, mutta siinä on, että kartanon vieraat heräävät samaan tanssiaispäivään yhä uudelleen, kunnes murha on selvitetty. Jotta kierre katkeaa ja vieraat pääsevät pois kartanosta, on murhaajan löydyttävä ennen kuin surmatyö ehtii tapahtua.

Eikä siinä vielä kaikki. Aiden Bishop majailee joka päivä eri vieraan sisällä. Tämä antaa miehelle mahdollisuuden nähdä tapahtumat eri näkökulmista ja koota näkemistään palasista kokonaiskuvaa, joka voi auttaa selvittämään Evelynin murhan. Tämä mielen siirtyminen eri henkilöiden nahkoihin onkin kiehtova ulottuvuus tarinassa.

Kokonaisuudessaan en kuitenkaan vaikuttunut niin suuresti kuin ennakkoon odotin. Henkilöhahmot jäävät etäälle ehkä osin senkin vuoksi, että monen takaa löytyy jos jonkinmoista pimeyttä eikä kukaan tule suuremmin tutuksi. Enimmäkseen perehdytään Aidenin mielenmaailmaan, mutta siinäkin on haasteensa, kun miehen fyysinen olomuoto vaihtelee tämän tästä. Toisaalta oli kiintoisaa, miten miehen oma minuus kohtasi "isännät", ne hahmot, joiden nahkoihin hän kulloinkin asettui.

Evelynin seitsemän kuolemaa on runsas ja kompleksinen. Runsauden keskellä olikin ajoittain vaikea pysyä perässä, missä oikein mennään. Toki äänikirjaformaattikin saattoi vaikuttaa siihen, että tarinan seuraaminen oli paikoin haastavaa.

Pidin kuitenkin tarinan miljööstä ja epätavanomaisesta ideasta. Kerronta toimii sekin varsin sujuvasti, joten hyvää ajanvietettä Evelynin seitsemän kuolemaa lopulta tarjosi.

Stuart Turtonin kirjasta kirjoittavat myös ainakin ElegiaTuija ja Kirsi.

Kommentit

  1. Juu, äänikirjana tuota oli alkuun vähän hankala seurata...
    Minullakin oli suuremmat odotukset tähän kirjaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän itse asiassa aloitin kerran uudelleen alusta, kun en ensimmäisellä kuuntelukerralla pysynyt riittävästi mukana.

      Poista
  2. Minä tykkäsin tästä kovasti! Ehkä äänikirjana voi olla haastavana, koska on tosiaan runsas. Minulla ei lukiessa tuottanut lainkaan hankaluuksia pysytellä mukana menossa. Mielenkiinnolla odottelen, mitä Turton seuraavaksi kirjoittaa (käsittääkseni hänellä on kirja tekeillä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tällä kertaa formaatti vaikeutti mukana pysymistä jonkin verran. Kiinnostavaa kuulla, että uutta tuotantoa on Turtonilta jo tulossa!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on