Siirry pääsisältöön

Anni Saastamoinen: Sirkka

Sirkalla on sivuhahmon nimi. Pääosilla on aina kauniit nimet, Aurora tai sellainen jokin muu kaunis ja lyyrinen. Sirkka on vain Sirkka, töksähtävä ja arkinen. Sirkka on nimien nakkikastike.
Anni Saastamoinen: Sirkka
Kosmos 2019
188 sivua
Äänikirjan lukija Pirjo Heikkilä
kesto 4 t 4 min

Sirkka tuntui yhtäkkiä tulevan esille siellä, täällä. Kehuja kantautui korviin, rinnastuksia Mielensäpahoittajaan – moni kiitteli myös romaanin äänikirjaversiota, jonka lukijaksi Pirjo Heikkilä on kuulemma aivan omiaan. Ja niinpä päätin minäkin ottaa kuunneltavaksi Sirkan, joka ei varsinaisesti nimellään houkutellut (eikä kannellakaan).

Mutta voi tavaton, miten mainio kokemus tämä pienehkö romaani onkaan! Pidän todella paljon ytimekkäästä ja lakonisesta ilmaisusta, tavallisen arjen (kärjistävästä) kuvauksesta ja siitä, miten hulvattomuuteen sekoittuu jotain kaihoisaa, pikkuisen sisintä kaihertavaa. Välillä naurattaa, välillä melkein itkettää.

Paljon ei Sirkassa tapahdu, ja siinä(kin) on jotain hyvin kiehtovaa. Ytimessä on se, miten säntillinen, järjestelmällinen ja selväpiirteinen elämä voi riittää ja olla oikeastaan kaikki, mitä tarvitsee. Ilahdun siitä, että Sirkka ei ajaudu tavanomaiseen ja odotettavaan lopputulemaan vaan linja säilyy vakaana alusta loppuun. Ja kyllä, Pirjo Heikkilä on tälle romaanille kerrassaan oiva lukija.

Anni Saastamoisen romaanista muualla: Sivusuhteita, Kirjarikas elämäniTuijata ja Amman lukuhetki.

Kommentit

  1. Tykkäsin kirjailijan Depressiopäiväkirjasta, siispä voisin lukea myös tämän kirjan. Äitini oli nimeltään Sirkka. Olisi kiva lukea löytyykö heistä yhtään samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minut tämä taas sai kiinnostumaan Depressiopäiväkirjoista. Sirkka oli kyllä ilahduttava tuttavuus, joten mielelläni luen Saastamoiselta muutakin.

      Poista
  2. Itse näin pari viikkoa sitten jonkun blogista tämän kirjan ja kun kävin kirjastossa,oli se vapaana pikalainana.
    Itse tykkäsin kirjasta,sai ne Sirkan jutut ja ajatukset hymyilemään.
    Luin kahdessa illassa koko kirjan,suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä mainio. Helppo lähestyä, nopea lukea tai kuunnella, hymyilyttää ja herättää ajatuksia. Äänikirjanakin toimii hyvin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...