Siirry pääsisältöön

Anni Saastamoinen: Sirkka

Sirkalla on sivuhahmon nimi. Pääosilla on aina kauniit nimet, Aurora tai sellainen jokin muu kaunis ja lyyrinen. Sirkka on vain Sirkka, töksähtävä ja arkinen. Sirkka on nimien nakkikastike.
Anni Saastamoinen: Sirkka
Kosmos 2019
188 sivua
Äänikirjan lukija Pirjo Heikkilä
kesto 4 t 4 min

Sirkka tuntui yhtäkkiä tulevan esille siellä, täällä. Kehuja kantautui korviin, rinnastuksia Mielensäpahoittajaan – moni kiitteli myös romaanin äänikirjaversiota, jonka lukijaksi Pirjo Heikkilä on kuulemma aivan omiaan. Ja niinpä päätin minäkin ottaa kuunneltavaksi Sirkan, joka ei varsinaisesti nimellään houkutellut (eikä kannellakaan).

Mutta voi tavaton, miten mainio kokemus tämä pienehkö romaani onkaan! Pidän todella paljon ytimekkäästä ja lakonisesta ilmaisusta, tavallisen arjen (kärjistävästä) kuvauksesta ja siitä, miten hulvattomuuteen sekoittuu jotain kaihoisaa, pikkuisen sisintä kaihertavaa. Välillä naurattaa, välillä melkein itkettää.

Paljon ei Sirkassa tapahdu, ja siinä(kin) on jotain hyvin kiehtovaa. Ytimessä on se, miten säntillinen, järjestelmällinen ja selväpiirteinen elämä voi riittää ja olla oikeastaan kaikki, mitä tarvitsee. Ilahdun siitä, että Sirkka ei ajaudu tavanomaiseen ja odotettavaan lopputulemaan vaan linja säilyy vakaana alusta loppuun. Ja kyllä, Pirjo Heikkilä on tälle romaanille kerrassaan oiva lukija.

Anni Saastamoisen romaanista muualla: Sivusuhteita, Kirjarikas elämäniTuijata ja Amman lukuhetki.

Kommentit

  1. Tykkäsin kirjailijan Depressiopäiväkirjasta, siispä voisin lukea myös tämän kirjan. Äitini oli nimeltään Sirkka. Olisi kiva lukea löytyykö heistä yhtään samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minut tämä taas sai kiinnostumaan Depressiopäiväkirjoista. Sirkka oli kyllä ilahduttava tuttavuus, joten mielelläni luen Saastamoiselta muutakin.

      Poista
  2. Itse näin pari viikkoa sitten jonkun blogista tämän kirjan ja kun kävin kirjastossa,oli se vapaana pikalainana.
    Itse tykkäsin kirjasta,sai ne Sirkan jutut ja ajatukset hymyilemään.
    Luin kahdessa illassa koko kirjan,suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä mainio. Helppo lähestyä, nopea lukea tai kuunnella, hymyilyttää ja herättää ajatuksia. Äänikirjanakin toimii hyvin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o