Siirry pääsisältöön

Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli

Kerroin, mitä tiesin neliulotteisesta aika-avaruudesta. Sen, että kaikki ajat ovat olemassa, ja eme vain havaitsemme ne hetket yksi kerrallaan. Että jokaisella on omat nykyhetkensä, eivätkä ne ole yhteismitallisia.
Marisha Rasi-Koskinen:
Auringon pimeä puoli
WSOY 2019
369 sivua
Äänikirjan lukija Liisa Sofia Pöntinen
kesto 12 t 48 min
Marisha Rasi-Koskinen voitti nuortenromaanillaan Auringon pimeä puoli vuoden 2019 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Palkinnon saajan valitsi muusikko Olavi Uusivirta, joka kuvasi Rasi-Koskisen romaania otteessaan pitäväksi ja kysymyksiä herättäväksi. Uusivirran palkitsemispuhe löytyy Suomen Kirjasäätiön sivuilta.

Otteessaan pitävä, sitä Auringon pimeä puoli tosiaan on. Se tempaa mukaansa niin, että tarinaa on vaikea jättää kesken. Samalla, kun haluaa innolla tietää, mitä tapahtuu, ei kuitenkaan halua, että kirja vielä päättyisi. Rasi-Koskisen luoma maailma on niin kiehtova.

Kaivoksen kaupunki muodostaa tarinan miljöön. Kuten kaupungin nimestä voi päätellä, on sen keskiössä kaivos, joka on tuonut yhteisölle vaurautta mutta myös vienyt monelta paljon. Kaivosta johtaa salaperäinen mies, joka pitää koko kaupunkia rautaisessa otteessaan. Yhteydet ulkopuolelle ovat minimissä ja kouluissa opetetaan valikoidusti tietoja, jotka katsotaan lapsille tarpeellisiksi.

Auringon pimeän puolen minäkertoja on 16-vuotias Emilia, joka asuu isoisänsä kanssa Kaivos-kaupungissa. Emilia ja isoisä ovat hieman erikoisessa asemassa, sillä he sinnittelevät edelleen pienessä kotitalossaan, jota isoisä ei ole suostunut myymään. Ympärille rakentuu korkeita kerrostaloja, ja varjot kotitalon pihalla kasvavat.

Emilia on menettänyt äitinsä niin varhain, että tytöllä ei ole minkäänlaisia muistikuvia äidistään. Isästä ei ole tietoa. Jokin yhteys kaivoksella on siihen, miksi Emilia on orpo, mutta totuuden selvittäminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.

Kun isoisä avaa Emilian äidin kuolemasta saakka suljettuna olleen kesähuoneen, saa Emilia käsiinsä piirustuksen, joka hämmentää perin pohjin. Mitä äidille oikein tapahtui? Mihin isä katosi? Miksi äidin paras ystävä Miima on niin erikoinen? Oliko Miima todella äidin ystävä?

Ennen kuin Emilia saa kysymyksiinsä vastauksia, tekee hän hämmästyttävän matkan, jonka varrella riittää käänteitä. Emilian tarina vetää alusta saakka mukaansa ja onnistuu pitämään mielenkiinnon yllä loppuun saakka vakuuttavasti. Romaani muistuttaa hienosti siitä, mitä ääriajattelu voi tuoda tullessaan ja miten päätöksillä on kauaskantoisia merkityksiä.

Auringon pimeä puoli on romaani, jonka soisin päätyvän monen lukijan käsiin. Finlandia-palkinto varmasti edesauttaa näkyvyyttä, mutta toivon, että kirjaan tarttuvat nekin, jotka eivät tunne nuortenkirjoja omaksi lajikseen. Aikuislukijallekin Rasi-Koskisen romaanilla on paljon annettavaa.

Tästä romaanista muualla: Kirjaluotsi, Oksan hyllyltäKirsin kirjanurkka, Yöpöydän kirjat, Kirjahilla ja Kirjapöllön huhuiluja.

Avaan tällä romaanilla osallistumiseni Helmet 2020-lukuhaasteeseen. Siinä Auringon pimeä puoli menee kohtaan 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa. Ajalla on kaiken kaikkiaan valtava merkitys romaanissa, ja se miten aikaa kuvataan, on mielestäni hienosti toteutettu.

Kommentit

  1. Tämä odottaa yöpöydällä lukemista. Siispä tulen lukemaan arviosi sen jälkeen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Mauri Kunnas: Hui kauhistus!

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa.
- Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja."
Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan Hui Kauhistuksen! näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten.

Hui Kauhistus! koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään Kummitusten yö, esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti komentaa perhettään pukemaan ylle puhtaat lakanat, ja kummitteleminen on kuin mitä tahansa tavallista työtä.
Vaari vingutt…