Södergranin ensimmäinen runokokoelma Dikter (Runoja) julkaistiin vuonna 1916. Hän oli silloin samanikäinen kuin minä nyt, 24-vuotias. Hän kirjoitti runot ruotsiksi, joka ehkä oli hänen perimmäinen kotikielensä, jos mietitään verenperintönä kulkevaa kansallisuutta, mutta asia ei ollut niin selkeä. Södergranin kielitaito oli laaja, ja hän oli käynyt koulunsa saksaksi. Siksi ei ole mahdollista määritellä, mikä lopulta oli hänen "tunnekielensä". Voi olla, että ei ollut ainoastaan yhtä sellaista.
 |
| Aino Vähäpesola: Onnenkissa Kosmos 2019 192 sivua Äänikirjan lukija Karoliina Niskanen Kesto 5 t 13 min |
On olemassa kirjoja, joiden äärellä miettii, että voi kunpa osaisin kirjoittaa näin. Aino Vähäpesolan Onnenkissa on sellainen kirja. Se kuvaa sinänsä arkista elämää, joka tarjoaa samaistumispintaa. Kuvauksessa on kuitenkin sellaista kiehtovaa ulottuvuutta, jollaisen toivoisi itse kykenevänsä tavoittamaan kirjoittamalla. Romaanissa arki nousee toiselle tasolle ja linkittyy toiseen aikaan tavalla, jota voi vain ihailla.
Romaanin minäkertoja opiskelee ja kirjoittaa gradua Edith Södergranin runoudesta. Runot asettuvat osaksi opiskelijan omaa elämää, hän peilaa niihin itseään ja vertaa omaa elämäntilannettaan aikoja sitten eläneen runoilijan elämää. Nuoria naisia kumpainenkin, omaa asemaansa pohtivat molemmat.
Erityisesti Onnenkissassa ihailen sitä, miten hienosti Södergranin runous ja romaanin nykyaika linkittyvät. Miten taitavasti Vähäpesola sen tekee!
Kiitos myöhempien aikojen, nyt sille tunnelmoinnille on vakiintunut yleiskielinen termi: minä kanavoin Södergrania. Kanava oli auki molempiin suuntiin. Menin metsään, asetuin makuulleni, elin tunnelmaa, järjestelin runolle konkreettisen, visuaalisen ilmiasun. Samalla Södergran oli siellä, metsässä.Toiseksi ihailen sitä, millaisia oivalluksia Onnenkissa lukijalleen tarjoaa. Ne ilahduttavat ja herättävät ajatuksia, houkuttavat pohtimaan.
Kolmanneksi ihailen sitä, miten tasaisen varmasti romaani, jota on myös esseeromaaniksi määritelty, etenee. Runous, jooga, naiseus, seksuaalisuus, feminismi, patriarkaalisuus ja identiteetti kietoutuvat kokonaisuudeksi, jota on nautinto lukea tai äänikirjana kuunnella.
Onnenkissa, onnenkissa, se olen minä itse.
Onnenkissasta kirjoittavat myös ainakin Arja, Omppu, Anneli, Laura, Amanda ja Tuija.
Helmet 2020: 16. Kirjalla on kirjassa tärkeä rooli.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.