Siirry pääsisältöön

Anna-Kaisa Linna-aho: Paperijoutsen

Laulu kertoi kirjeestä. Rakkaus tuli kirjeen muodossa. Se tuli kirjeessä Annalle, se tuli Elviirallekin ja Andrews Sistersin tytöille. Rakkaus kulki laivoilla ja lentokoneilla, junilla ja postiautoilla, se kulki kirjekuorissa Afrikan kuumilta rannikoilta Uuteen-Seelantiin ja Australiaan, Neuvostoliitosta Saksaan, Mikronesian saarilta amerikkalaisille tytöille, joilla oli kuvissa korkeat kampaukset ja leveät hymyt. Sellaista rakkaus oli vuonna 1943, kun maailma oli sekaisin ja nuoret miehet viety pois. Joku kirjoitti, toinen odotti.
Anna-Kaisa Linna-aho: Paperijoutsen
Otava 2019
316 sivua
Äänikirjan lukija Usva Kärnä
kesto 8 t 20 min
Anna-Kaisa Linna-ahon esikoisromaani Paperijoutsen sijoittuu 1940-luvulle, sota-aikaan. Romaani sijoittuu maaseudulle, ja erityisesti keskiössä on Korpivuoren talo, seudun suurtila, jota hallinnoi matriarkka Gunhild. Gunhildin valvovan katseen alle Helsingistä muuttaa Lydia, joka on kaukaista sukua rouvalle ja tulee asuttamaan äidilleen jäänyttä Korpivuoren kartanon sivurakennusta.

Samaan taloon muuttaa myös Anna, jota Gunhild ei enää tarvitse keittiöapulaisekseen. Eikä mielellään myöskään miniäkokelaakseen. Molemmat nuoret naiset kuitenkin kelpaavat mainiosti vahtia pitämään, valvomaan taivaalta tulevaa vihollista. Korpivuoren keittiöapulainen Martta ohjeistaa uutta tulokasta:
Kiikaroidaan taivasta. Jos nähdään jotakin, juostaan Korpivuorelle ja soitetaan kaupunkiin. Kerrotaan, montako niitä on ja mihin suuntaan ovat menossa.
Kotirintamalla valvotaan taivasta ja huolehditaan kodista, jotta rintamalta palaavilla on paikka, mihin palata. Ja miehet palaavat, jos palaavat, lomille tai kokonaan. Annan ja Lydian seuraan liittyy Ellen, jolla on suuri salaisuus ja jonka tehtävänä on lähinnä pysyä katseilta suojassa, kun sotilaat lomailevat kotiseudullaan.

Nuorten välillä leiskuvat tunteet, mutta vaaleanpunaisista romansseista ei ole kysymys, ei ainakaan kokonaan. Unelmat ja rakkaus kohtaavat realismin, eikä elämä välttämättä muotoudu odotusten kaltaiseksi.

Romaani voisi olla toisinto lukuisista sota-aikaan sijoittuvista tarinoista, joita on kerrottu aiemmin. Anna-Kaisa Linna-aho tuo kuitenkin tarinaan kiinnostavan näkökulman: katse ei kohdistu sodan pelkoihin ja kauhuihin vaan ennemminkin siihen, mitä sota jättää jälkeensä. Miten sotakokemukset muuttavat miehiä ja myös naisia, jotka odottavat rauhaa mutta saattavat joutua huomaamaan, että rauha yksin ei tuokaan onnea? Kiehtova vivahde tulee siitäkin, miten maailma on muuttumassa muutoinkin kuin sodan takia. Maailmalta kantautuu kiinnostavaa musiikkia ja uudenlaisen vapautumisen ajatuksia.

Paperijoutsen on hyvin rakennettu romaani, jonka henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja toisistaan erottuvia. Kerronta saa niin miljöön kuin henkilöt elämään lukijan mielessä, ja tarinaa seuraa mieluusti.

Helmet 2020 -lukuhaasteesta kuittaantuu kohta 33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos.

Romaanista kirjoittavat myös ainakin Tuija, Piritta ja Leena.

Kommentit

  1. Pidin, yksi vuoden parhaista:
    https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/paperijoutsen/

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla, että olet tykännyt tästä. Minulla se odottaa hyllyssä.

    VastaaPoista
  3. Tämä on niin hieno kirja, minulle yksi viime vuoden parhaista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, en huomannutkaan, että olet tämän lukenut. Käynpä tutkimassa blogiasi. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o