Minä asetan tietyt rajat sille mitä voin ja saan kirjoittaa. Minkälaiset, se on oma asiani, mutta teen sen koska uskon maailmassa olevan asioita joita en ymmärrä, tai en kykene kuvaamaan, enkä halua loukata asianomaisia ihmisiä kirjoittamalla pinnallisesti ja huonosti sellaisesta, mikä ansaitsisi paremman ja syvemmän kuvauksen. Silti asennoidun niin, että meidän kirjailijoiden täytyy saada yrittää. (Kjell Westö)
Juha Itkonen ja Kjell Westö: 7+7 – levottoman ajan kirjeitä Otava 2019 Kjell Westön kirjeet ruotsista suomentanut Laura Beck 333 sivua |
Olin syksyllä eräässä tilaisuudessa kuuntelemassa Juha Itkosta. Samassa tilaisuudessa kuulin tästä kirjekokoelmasta, joka syntyi kustantamon aloitteesta ja jossa kirjailijat Juha Itkonen ja Kjell Westö kirjoittavat toisilleen kirjeitä parin vuoden ajan. Oli selvää, että hankin kirjan itselleni luettavaksi.
Onneksi hankin. 7+7 – levottoman ajan kirjeitä on ihastuttava teos, jonka soisi päätyvän monen lukijan käsiin. Vinkki: äänikirjaversiossa kirjailijat lukevat itse omat kirjeensä!
On selvää, että kirjailijakollegat ovat monesta asiasta samaa mieltä. Esimerkiksi kokemukset kirjailijuudesta ja kirjallisuuden vastaanotosta yhdistävät, samanmielisiä he ovat myös #metoo-ilmiöstä. Voisi ajatella, että onpas tylsää; olisipa kirjeenvaihtoon saatu henkilöitä, jotka ovat enemmän eri mieltä.
Tänä aikana, kun keskustelu tuntuu olevan pääosin kiistelemistä, epämääräisiin argumentteihin turvaamista tai täysin perustelematonta puskista huutelemista, kirjeteos tuntuu virkistävältä ja tyynnyttävältä. Nautin, kun saan lukea humaania teosta, joka avaa maltilla ja pohdiskellen aikamme kipukohtia, kuten ilmastonmuutosta.
Viehättävällä tavalla teoksessa vuorottelevat yleinen ja yksityinen. Sijansa saavat niin Trump kuin oma vanheneminen, luonto ja etuoikeutettu elämä, työ ja vanhemmuus.
Ehkä kirjoitan siis nyt alkuun vain, että olen kieltämättä ollut kiireinen mutta myös usein onnellinen. Sellainen vaikutelma minulle välittyi myös sinun kirjeestäsi. Kiireemme johtuvat osittain erilaisista syistä, elämäntilanteemme poikkeavat huomattavasti toisistaan, mutta ehkä sattumalta juuri nyt meistä molemmat ovat jollain tavoin hyvässä vaiheessa elämässään. (Juha Itkonen)Kirjeet polveilevat ja rönsyilevät, mutta en pahastu siitäkään. Sen sijaan nautin.
Tämä meidänkin kirjamme: jälleen yksi tuhoon tuomittu yritys pysäyttää aika tai ainakin hidastaa sen kulumista. Jättää jokin muistijälki näistä päivistä jotka kuluivat niin nopeasti, päivistä jotka nyt ovat jo menneet. (Juha Itkonen)
Itkosen ja Westön teoksesta muualla: Kirjavinkit, Kirjaluotsi, Tuijata ja Kulttuuri kukoistaa.
Helmet 2020 -haasteessa tämä kirjeteos kuittaa kohdan 44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa – aika ilmiselvä valinta tähän haastekohtaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.