Siirry pääsisältöön

Juha Itkonen & Kjell Westö: 7 + 7 levottoman ajan kirjeitä

Minä asetan tietyt rajat sille mitä voin ja saan kirjoittaa. Minkälaiset, se on oma asiani, mutta teen sen koska uskon maailmassa olevan asioita joita en ymmärrä, tai en kykene kuvaamaan, enkä halua loukata asianomaisia ihmisiä kirjoittamalla pinnallisesti ja huonosti sellaisesta, mikä ansaitsisi paremman ja syvemmän kuvauksen. Silti asennoidun niin, että meidän kirjailijoiden täytyy saada yrittää. (Kjell Westö)
Juha Itkonen ja Kjell Westö:
7+7 – levottoman ajan kirjeitä
Otava 2019
Kjell Westön kirjeet ruotsista suomentanut Laura Beck
333 sivua

Olin syksyllä eräässä tilaisuudessa kuuntelemassa Juha Itkosta. Samassa tilaisuudessa kuulin tästä kirjekokoelmasta, joka syntyi kustantamon aloitteesta ja jossa kirjailijat Juha Itkonen ja Kjell Westö kirjoittavat toisilleen kirjeitä parin vuoden ajan. Oli selvää, että hankin kirjan itselleni luettavaksi.

Onneksi hankin. 7+7 – levottoman ajan kirjeitä on ihastuttava teos, jonka soisi päätyvän monen lukijan käsiin. Vinkki: äänikirjaversiossa kirjailijat lukevat itse omat kirjeensä!

On selvää, että kirjailijakollegat ovat monesta asiasta samaa mieltä. Esimerkiksi kokemukset kirjailijuudesta ja kirjallisuuden vastaanotosta yhdistävät, samanmielisiä he ovat myös #metoo-ilmiöstä. Voisi ajatella, että onpas tylsää; olisipa kirjeenvaihtoon saatu henkilöitä, jotka ovat enemmän eri mieltä.

Tänä aikana, kun keskustelu tuntuu olevan pääosin kiistelemistä, epämääräisiin argumentteihin turvaamista tai täysin perustelematonta puskista huutelemista, kirjeteos tuntuu virkistävältä ja tyynnyttävältä. Nautin, kun saan lukea humaania teosta, joka avaa maltilla ja pohdiskellen aikamme kipukohtia, kuten ilmastonmuutosta.

Viehättävällä tavalla teoksessa vuorottelevat yleinen ja yksityinen. Sijansa saavat niin Trump kuin oma vanheneminen, luonto ja etuoikeutettu elämä, työ ja vanhemmuus.
Ehkä kirjoitan siis nyt alkuun vain, että olen kieltämättä ollut kiireinen mutta myös usein onnellinen. Sellainen vaikutelma minulle välittyi myös sinun kirjeestäsi. Kiireemme johtuvat osittain erilaisista syistä, elämäntilanteemme poikkeavat huomattavasti toisistaan, mutta ehkä sattumalta juuri nyt meistä molemmat ovat jollain tavoin hyvässä vaiheessa elämässään. (Juha Itkonen)
Kirjeet polveilevat ja rönsyilevät, mutta en pahastu siitäkään. Sen sijaan nautin.
Tämä meidänkin kirjamme: jälleen yksi tuhoon tuomittu yritys pysäyttää aika tai ainakin hidastaa sen kulumista. Jättää jokin muistijälki näistä päivistä jotka kuluivat niin nopeasti, päivistä jotka nyt ovat jo menneet. (Juha Itkonen)

Itkosen ja Westön teoksesta muualla: Kirjavinkit, Kirjaluotsi, Tuijata ja Kulttuuri kukoistaa.

Helmet 2020 -haasteessa tämä kirjeteos kuittaa kohdan 44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa – aika ilmiselvä valinta tähän haastekohtaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii