Siirry pääsisältöön

Jessica Townsend: Nevermoor – Morriganin koetukset

"'Pelkokoetus', Morrigan kuiskasi. Hän ei tiennyt, oliko huojentunut vai kauhistunut. Toisaalta noidat eivät mitä todennäköisimmin olleet siellä keittääkseen hänet kattilassa tai taikoakseen hänet liskoksi. Toisaalta... miksi Jupiter olikaan kutsunut sitä? Hermoromahduskoetukseksi?"
Jessica Townsend: Nevermoor – Morriganin koetukset
Otava 2018
Alkuteos Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow 2017
Suomentanut Jaana Kapari-Jatta
368 sivua
Nevermoor: Morriganin koetukset avaa fantasiakirjasarjan, jota on ehkä väistämättä jo ehditty verrata Harry Potter -sarjaan. Sarjasta on suomeksi julkaistu jo toinenkin osa, Meiniöseppä: Morriganin kutsumus, ja ensi vuonna julkaistaan kolmas osa, Hollowpox: The Hunt for Morrigan Crow. Ehkäpä se saadaan pian myös suomeksi.

Sarjan päähenkilö on nuori tyttö, Morrigan Korppi, jonka lyhyttä elämää on alati varjostanut tieto siitä, että tyttö tulee kuolemaan yhdentenätoista syntymäpäivänään. Lisäksi Morrigan on saanut jatkuvasti kuulla olevansa kirottu, ja milloin mikäkin sattumus luetaan Morriganin syyksi. Olipa se sitten kissan kuolema tai pilaantunut marmeladi. Tytön tehtävänä onkin laatia tämän tästä anteeksipyyntökirjeitä milloin mihinkin suuntaan.

Näistä lähtökohdista ponnistaa kirjasarjan avausosa. Morriganin isä suhtautuu tyttäreensä varsin kylmäkiskoisesti ja kuolema odottaa nurkan takana. Mutta sitten tapahtuukin jotain odottamatonta. Morrigan osallistuu tarjouspäivään, jossa valmistavan koulun käyneet lapset saavat koulutustarjouksen – siis ne, jotka ovat riittävän älykkäitä tai lahjakkaita tai joiden vanhemmat ovat riittävän hyvässä asemassa. (Melkoisen kauhistuttavalta kuulostava käytäntö suomalaisen korviin.) Kaikkien yllätykseksi Morrigan saa useita tarjouksia, ja tarjouspäivän myötä tytön elämä muuttuu täysin. Jupiter Pohjoinen vie valtavalla mekaanisella hämähäkillä Morriganin Nevermooriin, missä ei odotakaan kuolema vaan aivan uudenlainen elämä.

Nevermoorissa selviää tuskastuttavan hitaasti, mikä Morrigania odottaa. Hän on Meineikkaan Seuran kokelas, joka joutuu kilpailemaan neljässä haastavassa koetuksessa saavuttaakseen seuran jäsenyyden. Vaihtoehtoja ei ole: Morriganin on selvitettävä koetukset tai lähdettävä Nevermoorista, jossa hän viimein tuntee kuuluvansa johonkin.

Jessica Townsend on onnistunut luomaan kiehtovan ja sopivasti vinksallaan olevan maailman, jossa on mielenkiintoisia henkilöhahmoja. Yksinäinen ja syrjitty Morrigan saa lukijan sympatiat puolelleen ja hänen suojelijansa Jupiter Pohjoinen onnistuu ärsyttävän hauskasti kiertelemään suojattinsa kysymyksiä. Henkilökaarti on mainio ja dialogi toimii hyvin. Kaiken kaikkiaan Morriganin koetukset on kiinnostava uusi fantasiateos, jonka seuraavan osan varmasti jossain vaiheessa luen.

Kirjasta toisaalla: Yöpöydän kirjat, Kirjapöllön huhuiluja ja Eniten minua kiinnostaa tie.

Fantasiaa tulee luettua nykyään kovin vähän, joten lukuhaasteista kuittaantuvat seuraavat kohdat:
Helmet 2019: 3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue.
Keski-kirjastot 2019: 4. Kirja genrestä, jota et yleensä lue.

Kommentit

  1. Minäkin luen fantasiaa vähän. Viimeksi luin Naondelin ja aion lukea vielä sarjan kolmannen kirjan. Tuhatkuolevan kirous on myös huippuhieno fantasiakirja.
    Voisin lukea tämän kirjan mielenkiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos noista vinkeistä, täytyypä tutustua. Nyt vähän lämpenin uudelleen fantasialle, kun tulin tähän tarttuneeksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok