Siirry pääsisältöön

Juhani Aho: Papin rouva

"Ja missä he olivatkaan, puhuivat he toisilleen, kuinka onnellisia he olivat, kuinka he ajattelivat ja tunsivat samalla lailla, ja kuinka ne tunteet olivat toisenlaisia kuin kaikki ne, mitä he ennen olivat kokeneet. Ja tokkohan kukaan maailmassa rakastaa niin hienosti ja samalla niin suuresti ja syvästi? Eihän se tavallisissa oloissa ja tavallisille ihmisille voikaan olla mahdollista, mutta heille, heillähän on siihen aivan erityiset edellytykset."
Huopanankoski, joka myös Juhani Ahon koskena tunnetaan, kuohuu.
Juhani Ahon Papin rouva (1893) jatkaa Papin tyttären (1885) tarinaa. Päähenkilönä on jälleen Elli, ja aikaa on kulunut joitakin vuosia siitä, mihin edellinen romaani päättyi. Elli on nyt pastori Mikko Aarnion vaimo, ja hän on totutellut tyytymään elämäänsä miehen kanssa, joka ei hänelle koskaan ollut mikään unelmien puoliso.

Vakaa elämä järkkyy, kun pastorin ystävä Olavi ilmoittaa saapuvansa pariskunnan luokse. Olavi on sama mies, johon Elli nuorena ihastui ja joka lähti pappilasta kohtia uusia seikkailuja mitätöiden samalla Ellin unelmat. Ehkä Olavin lähtö ja välinpitämättömyys vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että nuori nainen taipui toisen miehen kosintaan ja työnsi omat tunteensa taka-alalle.

Nyt eivät tunteet kuitenkaan ole taka-alalla, päinvastoin: Papin rouva on vahva tunteiden ja sisäisen maailman kuvaus. Loppujen lopuksi romaanissa ei tapahdu paljon vaan kuohunta on tärkeimpien henkilöiden, Ellin ja Olavin, mielissä. Kaikkitietävä kertoja kuvaa tunteiden ristiaallokkoa molempien näkökulmista, mutta etualalle eittämättä asettuu Elli, joka käy suurta sisäistä taistelua sen suhteen, ovatko naimisissa olevan naisen tunteet oikeutettuja, kun ne kohdistuvat mieheen, joka ei ole oma aviopuoliso.
Miksi hän ei saisi siis rakastaa ja olla rakastettu? 
Rakkauden ja rakastumisen tunteita Aho kuvaa vakuuttavasti. Romaanissa tuodaan esille moninaisesti sitä epävarmuutta ja vaihtelevaa onnea, mitä juuri rakastuneet ja toisistaan vielä epätietoiset kokevat. Lisämausteen tunteiden kuohuntaan toki tuo se, että rakkaus on perustaltaan kielletty.

Kolmiodraaman henkilöt ovat kiinnostavia, jos toki pastori näyttäytyy lähinnä hyväntahtoisena ja pahaa-aavistamattomana tollukkana, jolla ei ole aina ole tilannetaju kohdillaan. Olavi puolestaan on maailmanmies, jolta ei aikaisempia suhteita puutu ja joka yrittää taivutella Ellin lähtemään. Pois Elli kaipaakin, mutta hänen korkea moraalinsa ja ajan arvomaailma tekevät lähdöstä lähestulkoon mahdottoman edes ajatella.

Romaanin tyyli on vanhahtavaa ja kauniisti kuvailevaa. Maalaismaisemaan asettuvat Elli ja Olavi kauniisti, ja heinäpellot veräjineen ja järvimaisema veneineen on helppo kuvitella mielessään.

Kuuntelin Papin rouvan Yle Areenasta Tarja Keinäsen lukemana äänikirjana.

Papin rouvasta ovat kirjoittaneet myös Salla, Liisa, Morre, Paula ja moni muu.

Helmet 2017: 37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta.

Kommentit

  1. Upea kuva. :) Minäkin olen ajatellut lukea Ahoa Helmet-haasteeseen, kiikarissa minulla on suomalainen klassikkokirja -kohta. Olen lukenut jotain Aholta vuosia sitten, mutta luulen, että saattaisin arvostaa hänen teoksiaan paremmin nykyään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - oli upea päivä! Ahon teoksissa riittää valinnanvaraa, en ole itsekään lukenut kuin muutaman. Sen verran taitava kirjoittaja Aho on, että olen mielissäni siitä, että luettavaa häneltä vielä löytyy.

      Poista
  2. Pidin paljon niin Papin tyttärestä kuin Papin rouvastakin. Minusta Aho osaa mestarillisesti kuvata tytön ja naisen mielenliikahduksia ja tunne-elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, olen samaa mieltä. Papin tyttären kohdalla erityisesti ihmettelin sitä, miten taitava tytön mielenmaiseman kuvaaja Aho on.

      Poista
  3. Minulla on Juhani Ahon Rautatie juuri lainassa Helmet-haasteen klassikkokohtaa varten. Mutta tämän postauksesi jälkeen täytyy tutustua Papin tyttäreen ja Papin rouvaankin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rautatie on mainio, tosin hyvin erityyppinen kuin tämä kaksikko. Toivottavasti viihdyt Ahon seurassa!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok