"Etta ei ollut halunnut Oton näkevän hänen lähtöään, joten hän oli lähtenyt hyvin varhain ja hyvin hiljaa. Russell oli kuitenkin eri juttu. Etta tiesi, ettei Russell pysyisi hänen vauhdissaan, vaikka haluaisikin."
Emma Hooperin esikoisromaani sijoittuu Kanadaan ja on kertomus neljästä hahmosta, jotka ovat nimeltään Etta, Otto, Russell ja James. Nelikosta keskiössä on 82-vuotias Etta. Eräänä päivänä hän päättää, että on aika toteuttaa eräs haave, ja hän jättää miehelleen Otolle lyhyen kirjeen, joka tarinan aloittaa:
Etan vaellukseen nivoutuu tarinoita menneestä, kokonaisista elämänkohtaloista. Otto ja Russell elävät lapsuutensa lähekkäin, kuin veljinä, maaseudulla. Euroopan sotauutiset tavoittavat nuorukaiset, vaikka Oton vanhemmat yrittävät niiden kuulemisen estää. Pojista toinen lähtee sotaan, toinen jää kotiin. Ja Etta, poikien kotikylään saapunut opettajatar, kuulee kuulumisia rintamalta kirjeitse. Otto, Russell ja Etta muodostavat tiiviin kolmikon, jonka välinen yhteys säilyy vuosikymmenestä toiseen. Niinpä kirjaa lukiessa tulee pohtineeksi ystävyyttä, avioliittoa ja koko elämään vaikuttavia valintoja.
Etta ja Otto ja Russell ja James on vaellustarina satumaisin vivahtein. Etan matkaseuraksi liittyy jo varhain kojootti James, jonka nimelle on selityksensä. Jamesin kanssa Etta keskustelee taivaltaessaan kohti itää ja yrittäessään muistuttaa itseään muistamaan. James rinnallaan Etta osoittaa, että vieläkään ei ole liian myöhäistä toteuttaa unelmaa.
Emma Hooper kirjoittaa kauniisti. Hän tekee keskeisistä hahmoistaan kiinnostavia ja sitoo hyvin yhteen menneen ja nykyhetken rauhalliseksi, viipyileväksi kokonaisuudeksi.
Myös Leena Lumi on tästä vaellustarinasta kirjoittanut.
9. A book by a female author on kohta, johon kirja asettuu tämän vuoden haastelistalla.
Kirjan sain kustantajalta - kiitos!
 |
| Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (Gummerus 2015) Alkuteos Etta and Otto and Russell and James 2015 Suomentanut Sari Karhulahti 335 sivua |
Olen lähtenyt. En ole koskaan nähnyt merta, joten menen sen rantaan. Älä ole huolissasi, jätin auton sinulle. Voin kävellä. Yritän muistaa tulla takaisin.Otto arvaa, että lähempänä olevan länsirannikon sijaan Etta suuntaa askeleensa kohti itää, yli 3000 kilometrin päähän, ja antaa vaimonsa mennä, vaikka hetken miettiikin, pitäisikö lähteä perään. Naapurissa asuva Russell ei sen sijaan kykene jättämään asiaa sikseen vaan lähtee autollaan etsimään Ettaa. Kotona Otto kokkaa ja päätyy tekemään paperista eläimiä, jotka herättävät pihamaalla huomiota.
Etan vaellukseen nivoutuu tarinoita menneestä, kokonaisista elämänkohtaloista. Otto ja Russell elävät lapsuutensa lähekkäin, kuin veljinä, maaseudulla. Euroopan sotauutiset tavoittavat nuorukaiset, vaikka Oton vanhemmat yrittävät niiden kuulemisen estää. Pojista toinen lähtee sotaan, toinen jää kotiin. Ja Etta, poikien kotikylään saapunut opettajatar, kuulee kuulumisia rintamalta kirjeitse. Otto, Russell ja Etta muodostavat tiiviin kolmikon, jonka välinen yhteys säilyy vuosikymmenestä toiseen. Niinpä kirjaa lukiessa tulee pohtineeksi ystävyyttä, avioliittoa ja koko elämään vaikuttavia valintoja.
Etta ja Otto ja Russell ja James on vaellustarina satumaisin vivahtein. Etan matkaseuraksi liittyy jo varhain kojootti James, jonka nimelle on selityksensä. Jamesin kanssa Etta keskustelee taivaltaessaan kohti itää ja yrittäessään muistuttaa itseään muistamaan. James rinnallaan Etta osoittaa, että vieläkään ei ole liian myöhäistä toteuttaa unelmaa.
Emma Hooper kirjoittaa kauniisti. Hän tekee keskeisistä hahmoistaan kiinnostavia ja sitoo hyvin yhteen menneen ja nykyhetken rauhalliseksi, viipyileväksi kokonaisuudeksi.
Myös Leena Lumi on tästä vaellustarinasta kirjoittanut.
9. A book by a female author on kohta, johon kirja asettuu tämän vuoden haastelistalla.
Kirjan sain kustantajalta - kiitos!
Sen verran kiinnostava kirja aihepiiriltään, että lainasin kirjan kirjastosta ja nyt se odottaa lukupinossa vuoroaan :)
VastaaPoistaNo sitten jäänkin mielenkiinnolla odottamaan ajatuksiasi. :)
PoistaTulen juuri Lumiomenan Katjan blogista, tämän kirjan arvion parista. Ihanan eri tavoin tästä kirjoititte <3 Saas nähdä, etsiytyykö kirja joskus minunkin hyppysiini...
VastaaPoistaKirjoitimmekin Katjan kanssa sattumalta samana päivänä. :)
PoistaOlen varannut kirjastosta. Odottelen vuoroani.
VastaaPoistaKiva päästä sitten lukemaan ajatuksiasi.
PoistaIhana kirja, aivan uskomaton tarina :)
VastaaPoistaRyntäänkin heti lukemaan bloggauksesi! :)
PoistaJonna, tämä on erityisen kaunis, voimaannuttava ja unelmia tukeva kirja. Pidin kirjassa kaikesta!
VastaaPoista<3
Olen jo melkein harmistunut, kun en lumoutunut tästä niin paljon kuin odotin. Ehkä pitää tarttua kirjaan uudelleen jossain vaiheessa ja antaa sille vielä toinen mahdollisuus.
PoistaAlkuasetelmasta tulee mieleen Ishiguron Pitkän päivän ilta (vanhus lähtee pitkälle matkalle ja menneisyyttä kuvataan muistoin ja takaumin), mutta tyyliltään tämä lienee aika erilainen? Joka tapauksessa kuulostaa aika suloiselta kirjalta, kiinnostuin!
VastaaPoistaPitkän päivän iltaa en ole lukenut, joten en osaa vertailla. Kyllä tässä on jotain hyvin viehättävää.
PoistaKyllä, kirjassa nivotaan hienosti mennyt ja oleva. Pidin etenkin siitä, että välissä olvevaa 60 vuotta voi arvailla ominpäin. Kiitos tavastasi kovertaa kirjan ydinasiat keskittävästi!
VastaaPoistaNiin, ajallisesti tosiaan jää paljon kertomatta, ja kukin lukija saa täydentää aukon tavallaan. Kiitos sinulle kommentistasi!
Poista