Siirry pääsisältöön

Alkuvuoden lukemisista


Viime vuonna tein jonkinlaisen lukukoosteen kuukausittain, mutta jossain vaiheessa väsähdin, kun koosteen kirjoittamisen aika tuntui tulevan aina vain nopeammin. Vuodenvaihteen muutosten myötä lukuaikani väheni reilusti, joten koin, että on hyvä siirtyä lukukoosteiden osalta harvempaan tahtiin. Kolmen kuukauden väli tuntuu aika mukavalta ajatukselta, ja tässä nyt siis ajatuksiani vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.

Kirjan vuosi 2015 on käynnistynyt ennakkoon odottamallani tavalla. Viime vuoden määriin luettujen kirjojen suhteen en mitenkään tule pääsemään, koska tammikuussa alkanut työ vaatii osansa. Mutta olen silti ehtinyt aivan mukavasti kirjojen pariin: tammikuussa luin kahdeksan kirjaa, helmikuussa yksitoista  ja maaliskuussa 11, joista tosin yksi oli novelli. Naisten ja miesten kirjoittamien teoksien määrä meni muuten sattumalta tasan: molempien lukumäärä on 14. Lukemistani teoksista kahdella oli useampia kirjoittajia.

Hiljattain urakoin kaikkiin postauksiini tiedon kirjan alkuperästä, kun aiemmin mainitsin erikseen vain, jos lukemani teos oli kustantajalta saamani arvostelukappale. Alkuvuonna olen lukenut yksitoista arvostelukappaletta, 14 itse ostamaani kirjaa, neljä kirjastolainaa ja yhden lahjakirjan. Suhde ei ole aivan tavanomainen, kun kirjastolainoja on tällä kertaa noin vähän - aiemmin ehdoton enemmistö lukemistani kirjoista on ollut peräisin kirjastosta.

Alkuvuoden parhaita lukuelämyksiä ovat tarjonneet sellaiset kirjat kuin Joni Skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni, Yasunari Kawabatan Lumen maa, Per Pettersonin Hevosvarkaat ja Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli. Emma Hooperin teokselta Etta ja Otto ja Russell ja James odotin hieman enemmän, samoin Jean-Paul Didierlaurentin romaanilta Lukija aamujunassa - huonoja kirjoja tosin ei kumpikaan ole, minkä osoittaa esimerkiksi se, että kehuvia bloggauksia niistä on kirjoitettu. Aina vain eivät lukija ja kirja täysin kohtaa.

Tähän väliin on vielä pakko ihmetellä, miten usein käy niin, että joku tematiikka tulee vastaan useassa kohtaa. Nyt esillä ovat olleet kadonneet tytöt: ensimmäinen tuli vastaan Tiina Raevaaran uutuusteoksessa Yö ei saa tulla, sitten kävin katsomassa Jyväskylässä hienon nuorten näytelmän nimeltä Kaarna, jonka on kirjoittanut Anna Krogerus ja jossa teinityttö on vuosia aiemmin kadonnut. Ja nyt luen jännitystarinaa, jonka keskiössä on kadonneen tytön arvoitus.

Mitäs muuta kuin kadonneen tytön arvoitusta seuraavaksi? Kevättä on ilmassa ja nautin suuresti lisääntyvästä valosta ja auringonpaisteesta (paitsi että tänään pyryttää lunta). Vaikka töihin paluu on lukemisiani vähentänyt, olen nauttinut uudenlaisesta arjen tahdista ja työn haasteista. Perheen pienimmäinen on asettunut päivähoitoon mutkattomasti ja elämä tuntuu tällä hetkellä sangen mukavalta. Kun illalla jää edes hieman aikaa asettua hyvän kirjan ääreen kaikkien tohinoiden jälkeen, on päivä onnistunut. Kirjoista mainittakoon, että pian kirjoitan ainakin eräänlaisesta uudenlaisesta kirjamuodosta ja pöydällä odottaa kiinnostava kirjapino lukuvuoroaan.

Ai niin: blogini sivunkatseluissa ylittyi viikko sitten maaginen 100 000 katselun raja. Vaikka tiedän, että osa niistä on koneiden tekemiä, on kivaa tietää, että teksteilläni on myös lukijoita. Kiitos sinulle, joka nyt luet tätä tekstiä, ja kiitos kaikille blogissani vieraileville!

Kommentit

  1. Päätin kokeilla kuukausikoostetta tänä vuonna, ja kolmen koosteen jälkeen tuntuu vielä ihan hyvältä. :) Aloitin koosteiden teon blogin alussa tilastokatsauksilla, ja se taas ei sopinut minulle lainkaan. Onneksi itselle sopivaa muotoa voi kokeilla ja hakea rauhassa - väkisin ei ainakaan kannata koontia vääntää. :) Mukavaa, että työhön paluu on sujunut hyvin ja arki rullaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan onni, että itselle sopivaa tapaa saa etsiskellä aivan rauhassa. :) Olen niin mielikuvitukseton, että joka kuukausi toistuvan koosteen kirjoittaminen alkoi tuntua siltä, että toistan itseäni. :D

      Poista
  2. Ihanaa, että pidit Lumen maasta ja Hevosvarkaista. Ne ovat minunkin mieleeni ja sellaista "oi!"-ainesta. :) Hooperin kirjastakin olen samaa mieltä, odotin paljon enemmän, sain keskinkertaisen lukukokemuksen.

    Jos olisimme Facebookissa, peukuttaisin töihinpaluukuulumisiasi.

    Hyvää pääsiäisviikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja kuvitteellisesta peukutuksesta! :) Olen tosi iloinen, kun arki on ennakkopeloistani huolimatta sujunut niin mukavasti.
      Kiitos samoin, hyvää pääsiäisen aikaa!

      Poista
  3. Paljonhan ehdit lukea töihin palaamisesta huolimatta. Tsemppiä arkeen! Lukeminen onkin sitten rentouttavaa kaiken hullunmyllyn jälkeen - omat kokemukseni ovat samansuuntaiset, vaikka noihin määriin en ylläkään.

    Seitsemännen portaan enkeliä voisin taas ryhtyä hehkuttamaan, mutta todettakoon vain, että hyvä mieli tulee jo pelkästä nimen näkemisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt kovasti pitää lukuharrastuksestani kiinni, vaikka työt alkoivat. Aiempina vuosina tosin kevään tullen on jaksanut lukea lähinnä naistenlehtiä, mutta nyt on ollut tarjolla niin kiinnostavia kirjoja, että hyvin olen kyennyt uppoutumaan. :)

      McCourtin teos on kyllä ihana! Olen niin iloinen, että sain kirjan vihdoin luettua.

      Poista
  4. Bloggaustahtisi on töihinpaluustasi huolimatta kova. Ja olet lukenut niin monia hyviä kirjoja!

    Toivottelen sinulle hyviä lukuhetkiä seuraavallekin kvartaalille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä iloinen, että lukuaikaa on edelleen jäänyt ja että tielleni on sattunut niin hyviä kirjoja.
      Kiitos! <3

      Poista
  5. Olipa mukavia kuulumisia. :) Komppaan muita: olet tosiaan ehtinyt lukea ja blogata hurjan paljon työhön paluusta huolimatta. Ja olet lukenut todella hyviä kirjoja, joista etenkin Hevosvarkaisiin ja Valkoiseen Toyotaan ihastumisesi lämmittävät erityisesti mieltä. ♥

    Rentouttavaa ja kaunista pääsiäisviikonloppua! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo molemmat mainitsemasi kirjat ovat niin ihania. Vaikka en olisi mitään muuta lukenut, olisi alkuvuosi pelkästään niiden vuoksi upea. :)
      Kiitos samoin! <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok