Siirry pääsisältöön

Maria Turtschaninoff: Arra

"Koska kukaan ei koskaan puhunut Arralle, tämä ei myöskään oppinut vastaamaan. Mutta niinä tunteina, jotka hän vietti huovalla lieden edessä, kun koko hänen maailmansa koostui ympärillä liikkuvista jaloista ja yläpuolelta kuuluvista äänistä, hän oppi kuuntelemaan."
Maria Turtschaninoff: Arra
(Tammi 2010)
Alkuteos Arra. Legender från Lavora 2009
Suomentanut Marja Kyrö
256 sivua
Hiljattain Maria Turtschaninoff voitti Finlandia Junior -palkinnon teoksellaan Maresi: Punaisen luostarin kronikoita. Kun vielä kirjailija Salla Simukka haastoi lukemaan (ja kehumaan) kotimaisia nuortenkirjoja, päätin tutustua Turtschaninoffiin, ja kirjastosta tarttui mukaan vuonna 2010 suomeksi julkaistu Arra.

Teoksen päähenkilö on nuori tyttö, Arra, joka syntyy seitsemän lapsen sisareksi. Hänen syntymänsä ei anna aihetta juhlaan, sen sijaan äiti toivoo, ettei lapsi eläisi kovin kauan. Ruokaa lapsi saa hyvin vähän mutta pysyy silti elossa. Vielä ruokaa vähemmänkin hän saa huomiota läheisiltään.
Ihminen, jota ei nähdä, alkaa epäillä omaa olemassaoloaan. Pikkuhiljaa Arra alkoi tekeytyä mahdollisimman huomaamattomaksi. Hän piti niin vähän melua itsestään kuin vain voi, hän vetäytyi ja väisti, kulki pitkin seinänvierustoja pelkkänä varjona vain. Hän oli ei-kukaan, hänestä ei tarvinnut välittää, häneen ei tarvinnut pettyä. Häntä ei ollut.
Vasta aikojen kuluttua huomataan, että Arra ei puhu. Hänet leimataan "vialliseksi", ja puhumattomuus on hänen läheisilleen vain yksi syy lisää vihata ja hyljeksiä tyttöä.

Puheen sijaan Arra kuuntelee. Hän ymmärtää toisten sanoista ja puheesta enemmän kuin moni tajuaa. Ihmispuheen lisäksi Arra kykenee ymmärtämään luontoa ja sen laulua.
Sanaton laulu palasi vitkaan. Pala palalta Arra ymmärsi mitä puro lauloi. Se oli iloinen laulu, se kertoi syvistä lähteistä vuorten alla, kiiltävistä kivistä, uurroksista ja mutkista ja suuresta, odottavasta merestä.
Arran henkilökohtainen tragedia on se, että häntä ei nähdä muutoin kuin silloin, kun häneltä vaaditaan jotain tai hänelle halutaan pahaa. Samaan aikaan pahuus on laajempaa, kun Arran kotikaupungissa Lagorassa alkavat levottomuudet, joiden vallitessa ei säästytä ihmishenkien menetyksiltä. Naapurivaltio Urundia on jatkuva uhka, jota vastaan heikko kuningas ei pysty asettumaan. Tilanteen kärjistyessä Arran salatut taidot nousevat arvoon arvaamattomaan.

Takkutukkainen ja sulkeutunut Arra ilmentää koskettavasti sen, miten jokainen tarvitsee rakkautta ja huomiota. Tarinassa kuvataan kauniisti tytön sisäistä maailmaa, joka on huomattavan paljon rikkaampi kuin mitä hänen perheensä ikinä osaisi kuvitella. Hyvän ja pahan vastakkainasettelu on niin vahva, että Arralle toivoo kaikkea parasta, ja kirjan sivut kääntyvät lopulta varsin rivakkaa tahtia, koska on pakko päästä perille tuon luonnonlapsen kohtalosta.

Arra on kiehtovaa kotimaista fantasiaa, johon oli ilo tutustua. Romaanin maailma on niin elävä, että se on helppo nähdä mielessä, ja nuoren tytön kasvutarina on kirjoitettu hyvin kauniisti. Ihastuneena huokaan ja suosittelen.

Kirjasta muualla: Kirjaretket, Kirjamielellä, Eniten minua kiinnostaa tie ja Booking it some more.

Kommentit

  1. Kiva kuulla, että kirja oli hyvä! Lainasin tämän sattumalta tänään kirjastosta ja nyt odotan innolla kirjan lukemista.

    VastaaPoista
  2. Pidin Marsista hyvin paljon ja aion lukea Arran ja Anachen. en lue paljon fantasiaa, mutta jonkin verran. Scifin parissa en viihdy. Arra vaikuttaa hyvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin aion lukea kirjailijan muutakin tuotantoa, koska Arra viehätti niin paljon. Maresiin täytyy ehdottomasti tutustua, sitä on paljon kehuttu.

      Poista
  3. Oi, kylläpä oli koskettava teksti! Arran tarina vei nyt mun sydämen täysin...

    Kiitos ihanasta arviostasi, minä ihan herkistyin sitä lukiessani <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on