Siirry pääsisältöön

Eduardo Mendoza: Tulvan vuosi

"Nunna antoi miehen lähes kantaa itseään, tottelevaisesti ja hauraana, aivan kuin hänen luonnostaan voimakkaaseen ruumiiseensa olisi tarttunut se sama heikotuksen tunne joka oli jo vallannut hänen mielensä. Päästyään verannalle he pysähtyivät ja seisoivat hetken paikallaan toisiaan syleillen; papukaija raakkui pelästyneenä."
Eduardo Mendoza: Tulvan vuosi
(Tammi 1999)
Keltainen kirjasto 313
Espanjankielinen alkuteos
El año del diluvio 1992
Suomentanut Tarja Härkönen
151 sivua
Kun päädyimme viettämään joulun Espanjassa, piti matkalukemiseksi valikoida jotain kohdemaahan liittyvää. Kirjastosta mukaan tarttui Eduardo Mendozan Tulvan vuosi, jonka luin matkan aikana ja josta pidin paljon.

Tarinan keskiössä on nuori nunna, sisar Consuelo. Hänet on nimitetty luostarinsa abbedissaksi ja hänen tavoitteenaan on rakennuttaa luostarin yhteyteen vanhainkoti. Hankkeeseen tarvitaan rahaa, ja sisar päätyy lähellä asuvan ja rikkaaksi tiedetyn maanomistajan, don Augusto Aixelàn, pakeille. 1950-luvun Kataloniassa asiat eivät etene suoraviivaisesti vaan sisar joutuu tekemään matkan maanomistajan luokse yhä uudelleen. Suuret tunteet rinnastuvat ulkona raivoavaan myrskyyn, kun mies ja nainen viimein kohtaavat.

Sitten tapahtumat saavat erikoisen käänteen. Kun sisar Consuelo on merkittävän päätöksen tehtyään menossa taas tapaamaan Aixelàa, hänet johdatetaankin vuorille hoitamaan tasavaltalaississiä. Hän kuulee Aixelàsta asioita, jotka muuttavat hänen suhtautumisensa mieheen täysin. Hengenvaaraan jouduttuaan sisar palaa luostariin ja rakentaa vuosien aikana merkittävän uran, joka vie hänet pois paikkakunnalta. Sinne hän palaa, kun on aika jättää työelämä ja asettua vanhainkotiin. Samalla hän palaa vierailemaan Aixelàn puutarhassa ja kuulee asioita, jotka vaikuttavat häneen suuresti.

Tulvan vuosi on tiivistunnelmainen ja pienestä koostaan huolimatta suuri romaani. Se kuvaa hienolla tavalla espanjalaista elämänmenoa ja niin uskonnollista kuin poliittista ilmapiiriä, mutta erityisesti se kuvaa ihmisiä ja heidän suhteitaan. Eduardo Mendoza on kirjoittanut kertomuksen, joka on intensiivinen ja kaunis. Hän onnistuu välttämään pateettisuuden ja kliseet siellä, missä niiden vaara on suuri, ja tarjoaa lukijalle melankolisen tarinan, joka sykähdyttää ja onnistuu yllättämäänkin.

Tulvan vuoden ovat lukeneet myös Suketus, Lissu ja Nanna.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on