Marraskuu on ollut odotusten mukaisesti harmaa ja aika väsyttäväkin. Kun ulkona ei ole luonnonvaloa juuri ole ollut tarjolla, olen sisustanut kotia ja pihaa jouluvaloin. Tiedän, että joillekin jouluvalot ovat kauhistus, mutta minun mielestäni ne tuovat lempeää lämpöä syksyn pimeyteen.
Karo Hämäläinen julisti lokakuussa marraskuun lukuhaastekuukaudeksi: tarkoitus oli lukea vähintään 30 sivua päivässä kaunokirjallisuutta. Haaste innoitti tarttumaan kirjaan niinäkin päivinä, kun lukeminen ei olisi kovin paljon maittanut. Minä raportoin urakastani lähinnä vain Twitterissä kertomalla päivittäin luettujen sivujen määrän, joka vaihteli melkoisesti: vaisuimpina päivinä sain hädin tuskin tuon vaaditun 30 sivua kasaan, eilen haasteen viimeisenä päivänä otin loppukirin ja luin 204 sivua. Yhteensä tulin lukeneeksi 2769 sivua. Kun näiden perinteisten kirjojen lisäksi lasketaan mukaan kuukauden aikana kuunnellut äänikirjat, muodostui maraaskuusta lopulta vallan mainio kirjallisuuskuukausi.
Mitä minä sitten marraskuussa luin? Tuula-Liina Variksen Naisen paras ystävä tuli luettua päivässä, sen verran vetävästä teoksesta oli kysymys. Kuukauteen osui kaksi nobelistia, eteläafrikkalainen Nadine Gordimer ja kiinalainen Mo Yan. Hienoimpiin lukuelämyksiin lukeutui Silvia Avallonen Teräs, joka muistutti taas siitä, miten kiehtovaa kirjallisuutta Italiassa julkaistaan. Ja suloisen sopiva tähän vuodenaikaan oli ihana Muumilaakson marraskuu, jonka pariin varmasti tulen vielä palaamaan. Per Petterson oli uusi, kiinnostava tuttavuus, Juha Itkosen Ajo taas uusi romaani vanhalta tutulta. Suuria pettymyksiä ei tähänkään kuukauteen osunut, ja pari kirjaa odottaa, että niistä ehdin jonkun rivin kirjoittaa.
Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä. Meillä pienokainen hermostui, kun aamulla suklaata sai vain yhden palan. Hän olisi kovin mielellään avannut saman tien useamman luukun omasta joulukalenteristaan. Kirjan ystävät voivat seurata kirjabloggaajien joulukalenteria, jonka ensimmäinen luukku avautui tänään Amman lukuhetki -blogissa - siellä pääsee näkemään, kuka voitti Rakas romaanihenkilö -copycatin.
Hyvää joulukuuta! Toivottavasti joulukiireiden keskellä jää aikaa myös lukemiseen.
Karo Hämäläinen julisti lokakuussa marraskuun lukuhaastekuukaudeksi: tarkoitus oli lukea vähintään 30 sivua päivässä kaunokirjallisuutta. Haaste innoitti tarttumaan kirjaan niinäkin päivinä, kun lukeminen ei olisi kovin paljon maittanut. Minä raportoin urakastani lähinnä vain Twitterissä kertomalla päivittäin luettujen sivujen määrän, joka vaihteli melkoisesti: vaisuimpina päivinä sain hädin tuskin tuon vaaditun 30 sivua kasaan, eilen haasteen viimeisenä päivänä otin loppukirin ja luin 204 sivua. Yhteensä tulin lukeneeksi 2769 sivua. Kun näiden perinteisten kirjojen lisäksi lasketaan mukaan kuukauden aikana kuunnellut äänikirjat, muodostui maraaskuusta lopulta vallan mainio kirjallisuuskuukausi.
Mitä minä sitten marraskuussa luin? Tuula-Liina Variksen Naisen paras ystävä tuli luettua päivässä, sen verran vetävästä teoksesta oli kysymys. Kuukauteen osui kaksi nobelistia, eteläafrikkalainen Nadine Gordimer ja kiinalainen Mo Yan. Hienoimpiin lukuelämyksiin lukeutui Silvia Avallonen Teräs, joka muistutti taas siitä, miten kiehtovaa kirjallisuutta Italiassa julkaistaan. Ja suloisen sopiva tähän vuodenaikaan oli ihana Muumilaakson marraskuu, jonka pariin varmasti tulen vielä palaamaan. Per Petterson oli uusi, kiinnostava tuttavuus, Juha Itkosen Ajo taas uusi romaani vanhalta tutulta. Suuria pettymyksiä ei tähänkään kuukauteen osunut, ja pari kirjaa odottaa, että niistä ehdin jonkun rivin kirjoittaa.
Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä. Meillä pienokainen hermostui, kun aamulla suklaata sai vain yhden palan. Hän olisi kovin mielellään avannut saman tien useamman luukun omasta joulukalenteristaan. Kirjan ystävät voivat seurata kirjabloggaajien joulukalenteria, jonka ensimmäinen luukku avautui tänään Amman lukuhetki -blogissa - siellä pääsee näkemään, kuka voitti Rakas romaanihenkilö -copycatin.
Hyvää joulukuuta! Toivottavasti joulukiireiden keskellä jää aikaa myös lukemiseen.
Mahtava sivumäärä! Ja hyviä kirjoja. Teräs kiinnostaa kovasti minuakin, samoin kuin Variksen kirja. Nobelistejakin pitäisi huhkia pinoon Jokken haasteeseen...
VastaaPoistaHämmästyin itsekin tuota sivumäärää. Lukuhaaste innosti lukemaan silloinkin, kun ei oikein olisi huvittanut.
PoistaTeräs kannattaa kyllä lukea! Variksen teos ei mielestäni hänen parhaimmistoaan edusta mutta on silti hyvä kirja.