Siirry pääsisältöön

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike

"Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ei ollut lapsenlapsia syömässä. Onnistuin makaronilaatikon kanssa yli odotusten, kuin Aki Karvonen Sarajevon olympialaisissa. Käytin sika-nautaa, koska pelkkä naudan jauheliha kuivaa kuin heinäkuu. Paistoin jauhelihan mukana kaksi sipulia ja tällä kertaa seisoin pannun vieressä koko ajan."
Tuomas Kyrö:
Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike
(WSOY 2012)
Äänikirjan kesto 2h 45min.
Lukija Antti Litja
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja päätyi kuunteluuni Elisa Kirjan tarjouksen myötä, eikä jatko-osien lataamista puhelimeen tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike ja Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja löytyivät äänikirjavalikoimista tarjoushinnoin.

Tämä toinen osa jatkaa pääpiirteissään samoilla radoilla kuin sarjan aloitusosa: mieli pahoittuu milloin mistäkin. Kuitenkin tässä toisessa osassa on ensimmäistä osaa vahvemmin yksi yhdistävä teema, joka on ruoka - kuten nimestä arvata saattaa. On esimerkiksi sitä ruskeaa kastiketta, jonka valmistaminen saa palohälyttimen ulvomaan, ja on pohdintaa herne-maissi-paprikan tarpeellisuudesta. Lisäksi Mielensäpahoittaja ehtii ottaa kantaa moneen muuhunkin ilmiöön samalla, kun käy terveyskeskuksen vuodeosastolla tapaamassa emäntää, jonka toivoisi palaavan kotiin ja jonka poissaolo tekee elämästä kovin yksinäistä.
Silittelin kämmenselkää ja kerroin opiskelevani kokkitouhuja ja olevani huostaanottouhassa. Kun sen sanoin ääneen, niin rupesi naurattamaan, mihin kaikkialle vanha ihminen voi nykyaikana joutua. Sanoin että tarvitsisin hänet takaisin, koska yksin tämä on tällaista mopoikäisen poikasen elämää. Voi tehdä ihan mitä tahansa, ja juuri siksi joudun ongelmiin.
Pidin tästä toisesta osastakin paljon ykkösosan tapaan. Kyllä ei tarvinnut mieltä pahoittaa Antti Litjan luentaa kuunnellessa ja maailmanmenoa Mielensäpahoittajan kanssa ihmetellessä.

P.S. Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike -kirjan ovat lukeneet myös esimerkiksi Hanna, Kirsi, Paula ja Morre.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…