Siirry pääsisältöön

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike

"Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ei ollut lapsenlapsia syömässä. Onnistuin makaronilaatikon kanssa yli odotusten, kuin Aki Karvonen Sarajevon olympialaisissa. Käytin sika-nautaa, koska pelkkä naudan jauheliha kuivaa kuin heinäkuu. Paistoin jauhelihan mukana kaksi sipulia ja tällä kertaa seisoin pannun vieressä koko ajan."
Tuomas Kyrö:
Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike
(WSOY 2012)
Äänikirjan kesto 2h 45min.
Lukija Antti Litja
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja päätyi kuunteluuni Elisa Kirjan tarjouksen myötä, eikä jatko-osien lataamista puhelimeen tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike ja Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja löytyivät äänikirjavalikoimista tarjoushinnoin.

Tämä toinen osa jatkaa pääpiirteissään samoilla radoilla kuin sarjan aloitusosa: mieli pahoittuu milloin mistäkin. Kuitenkin tässä toisessa osassa on ensimmäistä osaa vahvemmin yksi yhdistävä teema, joka on ruoka - kuten nimestä arvata saattaa. On esimerkiksi sitä ruskeaa kastiketta, jonka valmistaminen saa palohälyttimen ulvomaan, ja on pohdintaa herne-maissi-paprikan tarpeellisuudesta. Lisäksi Mielensäpahoittaja ehtii ottaa kantaa moneen muuhunkin ilmiöön samalla, kun käy terveyskeskuksen vuodeosastolla tapaamassa emäntää, jonka toivoisi palaavan kotiin ja jonka poissaolo tekee elämästä kovin yksinäistä.
Silittelin kämmenselkää ja kerroin opiskelevani kokkitouhuja ja olevani huostaanottouhassa. Kun sen sanoin ääneen, niin rupesi naurattamaan, mihin kaikkialle vanha ihminen voi nykyaikana joutua. Sanoin että tarvitsisin hänet takaisin, koska yksin tämä on tällaista mopoikäisen poikasen elämää. Voi tehdä ihan mitä tahansa, ja juuri siksi joudun ongelmiin.
Pidin tästä toisesta osastakin paljon ykkösosan tapaan. Kyllä ei tarvinnut mieltä pahoittaa Antti Litjan luentaa kuunnellessa ja maailmanmenoa Mielensäpahoittajan kanssa ihmetellessä.

P.S. Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike -kirjan ovat lukeneet myös esimerkiksi Hanna, Kirsi, Paula ja Morre.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on