Siirry pääsisältöön

Emma Hamberg: Je m’appelle Agneta

Menen kellariin hakemaan maitotölkkini, kävelen ylös keittiöön, kaadan mukiin lopun maidon ja lämmitän sen mikrossa. Piilotan tyhjän maitotölkin pahvinkeräyslaatikon pohjalle. Odottaessani maidon lämpenemistä poimin paperinkeräysastiasta ajankuluksi lehden. Käteeni osuus ilmoitusosa. Se outo ilmoitus pojasta, joka tarvitsee apua Ranskaan. Luen sen uudestaan, hitaammin tällä kertaa. 

Emma Hamberg: Je m’appelle Agneta

WSOY 2022

ruotsinkielinen alkuteos Je m’appelle Agneta 2021

suomentanut Saara Kurkela

kansi Kristin Lidström

343 sivua

Emma Hambergin hyvän mielen romaani Je m’appelle Agneta vie Ruotsista Ranskaan. Päähenkilö Agneta saa tarpeekseen tympeäksi muuttuneesta elämästään: lapsilleen hän on vain säästöpossu ja puolison terveysintoilu on ajanut naisen siihen tilanteeseen, että hänen täytyy piilotella kiellettyjä ruokatuotteita milloin missäkin.

On siis irtioton aika. Agneta bongaa lehdestä erikoisen ilmoituksen, jossa etsitään apua Ranskan Provenceen ”isolle pojalle”. Muutosta kaipaava Agneta päättää vastata ilmoituksen kutsuun ja karistaa kotimaan tomut jaloistaan – ainakin hetkeksi.

Provencessa odottaa yllätys toisensa jälkeen, mutta tympeää elämä ei ainakaan enää ole. Agneta tutustuu uusiin ihmisiin ja löytää yhteisön, joka tuntuu omalta, vaikkei yhteistä kommunikointikieltä aina olekaan.

Emma Hambergin teos on ihan toimiva hyvän mielen romaani, jossa perhettään palvelemaan tottunut nainen irtautuu totutusta. Ei ole yllätys, että irtiotto saa läheiset kohottelemaan kulmiaan, mutta vihdoin on Agnetan aika miettiä, mitä hän elämältään haluaa. Aihe on kiinnostava: aika moni on varmaan miettinyt, josko urautuneita arjen kuvioita voisi edes vähäksi aikaa vaihtaa toisenlaisiksi.

Agnetassa on jotain tunnistettavaa ja siten hän herättää sympatiaa. Lopulta en kuitenkaan innostunut tästä kirjasta niin paljon kuin odotin. Ehkä aika oli väärä tai ehkä lukija oli väärä: moni on Agnetan seikkailuista innostunut paljon minua enemmän.

Kiitos kustantajalle ennakkolukukappaleesta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat