Siirry pääsisältöön

Virpi Hämeen-Anttila: Kalman kevät

Hän ei todellakaan uskonut aaveisiin. Tarkemmin asiaa tuntematta hän oli taipuvainen ajattelemaan, että veli ja sulhanen olivat oikeassa ja neiti Kivikari kuvitteli kaiken. Ehkä enon salamyhkäinen menneisyys Pietarissa oli saanut nuoren naisen kehräämään mielessään tarinoita senkaltaisista seikkaluista tai rikoksista, joista kerrottiin huokeissa romaaneissa. Haamuja ja muita outoja ilmestyksiä näissä tarinoissa myös vilisi.
Virpi Hämeen-Anttila: Kalman kevät
Otava 2020
256 sivua
äänikirjan lukija Jaakko Ohtonen
kesto 11 h 2 min

Virpi Hämeen-Anttilan Karl Axel Björk -sarjasta on muotoutunut vähitellen kesäperinne, vaikka kuudes osa Kirkkopuiston rakastavaiset tulikin kuunneltua talvella. Seitsemännen osan sen sijaan kuuntelin kesällä, kuten pitääkin.

Nyt ollaan vuoden 1922 keväässä, ja Björk löytyy kovin erikoisen tehtävän pariin: portaikossa kohtalokkaasti pudonneen miehen sisarentytär Matilda Kivikari pyytää virkamies-etsivää metsästämään kummitusta. Kummitus on aiheuttanut menehtyneen miehen talossa omituisia valoilmiöitä. Vai onko asialla sittenkään kummitus? Entä oliko Matilda Kivikarin enon kuolema pelkkä onnettomuus vai aiheuttiko sen joku tahallisesti?

Björk ei toki kummituksiin usko vaan ryhtyy tuttuun tarkkaan tyyliinsä selvittämään, miksi nuoren Matildan eno kuoli. Björk ei usko sattumiin eikä siten myöskään siihen, että Matildan veljen joutuminen ratsastusonnettomuuteen olisi pelkkä onneton yhteensattuma.

Samalla, kun Karl Axel Björk selvittelee kuolemantapausta poliisin apukätenä, tapahtuu monenmoista myös hänen yksityiselämässään. Sydämen asiat ovat miestä askarruttaneet aiemmin monin tavoin. Onko niihin nyt tulossa selvyyttä?

Karl Axel Björkin hahmosta tulee vahvasti mieleen Disneyn Mikki Hiiri. Miehessä on jotain samaa terävyyttä ja nokkeluutta – melkein ärsyttävyyteen saakka. Hahmo on kaiken kaikkiaan hyvin rakennettu ja kiinnostava – mielenmaiseman kuvaus osoittaa, että nokkelan ja osaavan kuoren alla on myös runsaasti epävarmuutta.

Kalman kevät jatkaa yhtä laadukkaasti kuin sarjan aiemmat osat, joten Karl Axel Björkin ystäville on jälleen tarjolla hyvää ajanvietettä. Ajankuva on kiehtova ja kokonaisuus toimii mainiosti.

Dekkarista muualla: Kuiske ja Kirjavinkit.

Kommentit

  1. Nämä Björkit ovat kyllä mukavaa luettavaa. En ole edes huomannut tämän seitsemännen kirjan ilmestymistä, joten kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Anneli. Minäkin bongasin tämän sattumalta jostain blogista.

      Poista
  2. Tämä on tosi kiva sarja, ja vain paranee edetessään. Alkupään osista minulla jäi muutama välistä, mutta pari-kolme uusinta on kyllä tullut luettua aika pian ilmestymisen jälkeen. 20-luvun ajankuva sopii hyvin dekkarijuonien taustaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla fiiliksillä minäkin, tuntuu tosiaan vain paranevan koko ajan. Ajankuva on rakennettu niin taitavasti, että 20-luvun tapahtumiin uppoutuu mielellään.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...