Kotimatkalla alkaa aina tuntua hyvältä, kun olen Fitarholtin kohdalla. Välillä pysähdyn ihastelemaan kotiani ja syvänsinisiä kattojani, jotka häämöttävät Krókuriksi kutsutun laakson toisella puolella. Fitarholtista avautuu näköala Tungufljót-virran toiselle puolelle, sisämaahan ja vuoristoon. Sieltä näkyy myös Mýrdalsjökull-jäätikkö, joka alkaa Ljótarstađiria kaarena ympäröivän vuoriston takaa.
Steinunn Sigurðardóttir: Heiđa – lammaspaimen maailman laidalta
Like 2020
Alkuteos Heiđa 2016
suomentanut Maarit Kalliokoski
200 sivua
äänikirjan lukija Satu Paavola
kesto 6 h 37 min
Heiđa – lammaspaimen maailman laidalta on laajaan haastatteluaineistoon perustuva teos. Keskiössä on islantilainen maatilallinen Heiđa Asgeirdóttir, joka kuvaa teoksessaan työtään maatilalla ja avaa menneisyyttään. Mallimenneisyyttä sivutaan vain ohuesti, enemmän avataan lapsuutta ja nuoruutta maatilalla. Tausta selittää paljolti sitä, miksi Heiđasta on tullut yksin elävä maatilallinen ja luonnon puolustaja.
Teoksesta saa varsin kattavan kuvan siitä, minkälaista on pyörittää lammastilaa Islannissa. Tarinoinnista välittyy myös se, miten mahdottomana maatilan pitämistä pidetään, jos tilallinen on yksin. Jos hän taas sattuu olemaan nainen, odottaa moni, että tilallinen väsyy ja luovuttaa.
Heiđa Āsgeirdóttir ei kuitenkaan suostu luovuttamaan vaan tekee hurjasti töitä. Paitsi että hän työskentelee tilallaan ja kohtaa usein vastoinkäymisiä, taistelee hän suuryhtiön vesivoimakaavailuja vastaan, hakeutuu politiikkaan ja riimittelee.
Heiđan keskeinen ajatus on, että hän ei omista maata vaan maa omistaa hänet. Ajatus näkyy hänen toiminnassaan ja tavoitteissaan: nainen ei halua myydä maitaan lyhytnäköisesti. Hän tiedostaa, miten lyhytaikainen hänen omistajuutensa maahan on ja miten kauaskantoisia päätökset voivat kuitenkin olla.
Heiđan äärellä Islannista rakentuu kiehtova kuva, ja kun lammastilallinen matkaa ympäri maata tekemässä ultraäänitutkimuksia, tekee mieli tutkailla kartasta, missä hän milloinkin liikkuu. Haaveet Islantiin suuntautuvasta matkasta eivät Heiđan myötä ainakaan vähene.
Kaikkiaan teos on varsin kiinnostava mutta melko pintapuoliseksi jäävä. Jonkin verran rakenteessa on tarpeettomalta tuntuvaa toistoa, joka jossain määrin häiritsee. Kelpo ajanvietettä tämä islantilaisteos kuitenkin tarjoaa.
Helmet 2020 -lukuhaasteesta kuittaan kohdan 31: Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla. Tietokirjabingosta merkintä menee tällä kertaa kohtaan Kirjassa on eläimiä. Niitä lammastilalla todella riittää!
Tämä kirja kiinnostaa kovasti. Taidanpa laittaa lukulistalle.
VastaaPoistaTarjoaa kyllä kiinnostavan sukelluksen Islantiin ja lammasfarmarin elämään.
Poista