Siirry pääsisältöön

Ari Väntänen: Minna Kauppi – Suunta/vaisto


 Jos edellinen vuosi traagisine tapahtumineen oli ollut murrosaikaa, 2006 oli uuden aikakauden alkusoitto. Pasi toipui takaisin kilpailukuntoon, ja toukokuussa Virossa järjestetyissä EM-kisoissa Minna kiiti kohti huippua. Ensimmäiseksi hän voitti pronssia sprintissä, vaikka ei ollut kantapäävammansa vuoksi pystynyt treenaamaan maastossa kahteen viikkoon ennen kisoja ja vaikka oli joutunut kilpailemaan jalkaan kiinni teipatulla lenkkarilla, josta oli poistettu kantaosa. Kivut eivät horjuttaneet häntä ollenkaan, tai ainakaan hän ei antanut niiden näkyä.
Ari Väntänen: Minna Kauppi – Suunta/vaisto
Like 2020
400 sivua
äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
kesto 11 h 34 min

En ole erityisemmin koskaan seurannut suunnistusta urheilulajina. Silti Minna Kauppi on jäänyt mieleen juuri suunnistuksen parista, enkä Kaupista kertovan kirjan kuunneltuani ihmettele, miksi. Omapäinen lahjakkuus ja sanomisissaan räväkkä suomalainen on ollut varsinainen suunnistuksen loistava tähti, joka on herättänyt kiinnostusta lajiin tavallisen yleisön keskuudessa.

Julkisuudessa on jo nostettu otsikoihin Ari Väntäsen kirjoittaman elämäkerran suurimmat uutisaiheet. Tavallisen lukijan silmissä kirjan arvo ei olekaan uutisaiheissa vaan siinä, miten kiehtovasti ja kiinnostavasti suomalaisen suunnistajatähden elämänvaiheista kerrotaan. Kauppi ei säästele itseään vaan avautuu kirjassa myös kipeistä asioista. Menestyjän julkisivun takaa voi löytyä suuria murheita ja huolenaiheita, kirja muistuttaa.

Ennen kaikkea Suunta/vaisto on kirja urheilijasta, joka oli urallaan varsinainen oman tiensä kulkija. Boheemi menijä, joka ei taipunut valmennusohjeiden alle ja kapinoi välillä hyvinkin näkyvästi ylhäältä tulevia ohjeistuksia vastaan. Ailahtelevainen urheilija, joka oli välillä "supernainen ja välillä pohjasakkaa". Nainen, joka halusi urheilla ja ennen kaikkea voittaa mutta myös elää muutakin kuin urheilijan elämää.
Suunta/vaisto on kiinnostava teos, vaikka suunnistus ei kuuluisi kiinnostavimpien urheilulajien joukkoon. Lajista puhutaan tavalla, joka avautuu myös tavalliselle tallaajalle – ja ehkä saa myös kiinnostumaan suunnistamisesta kuntoilumuotona.

Ennen kaikkea kirja herättää kiinnostuksen Minna Kaupin elämää kohtaan. Kauppi osoittaa, että huipulle voi päästä myös omalla tavalla, itseä kuuntelemalla. Ennen kaikkea tärkeitä huipulle pääsemisessä ovat ihmiset ympärillä, mikä näkyy teoksessa moneen kertaan.

Ari Väntäsen kirjoittama teos on jouhevasti etenevä kokonaisuus, joka pitää mielenkiinnon yllä. Laajasta aineistosta on koottu toimiva paketti, joka innostaa ja myös koskettaa.

Kaupin elämäkerrasta muualla: Kirjavinkit, Teresan kirjablogi ja 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä.

Helmet 2020 -lukuhaaste: 14. Urheiluun liittyvä kirja. Tietokirjabingossa rasti kohtaan julkisuuden henkilön elämäkerta.


Kommentit

  1. Tämä oli minullakin tyrkyllä tuohon Helmet-kohtaan, mutta nyt siihen meni Eva Frantzin Tästä pelistä pois -dekkari, joka tosin liittyy urheiluun hieman löyhemmin kuin Kauppi-kirja. En ole itsekään mikään suunnistusihminen, mutta Kaupin persoona on vaikuttanut kiinnostavalta jo hänen aktiiviaikoinaan, ja tämä kirja tuntuu onnistuneesti kuvaavan häntä. Ja kirjan kansi on erityisen upea ja tyylikäs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on kyllä kiinnostava ja Kaupin henkilökuva monipuolinen. Tosiaan; kansi on upea ja tyylikäs. Kuuntelin tämän mutta selailin myös e-kirjana, josta löytyy paljon kuvia. Painettu kirja olisi varmaan kuvien vuoksi oikein hyvä muoto tutustua tähän.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii