Siirry pääsisältöön

Pihla Hintikka: Hetken Pariisi on meidän

Ulkona oli intiaanikesä. Aurinko porotti montmartelaisen brasserien terassille. Alma istui rottinkituolissa aurinkolasit päässä, hieroi hionneita kämmeniään yhteen ja vilkuili välillä kulman taakse. Arthur oli yöllä lähettänyt tusinan tekstiviestejä, joissa oli haukkunut häntä opportunistiksi, noloksi wannabe-taiteilijaksi ja säälittäväksi piirtelijäksi, joka oli saanut Lemayn malliston vain, koska oli kuuluisa malli.
Pihla Hintikka: Hetken Pariisi on meidän
Otava 2020
317 sivua
äänikirjan lukija Outi Vuoriranta
kesto 9 h 51 min

Pariisiin vie Pihla Hintikan esikoisromaani Hetken Pariisi on meidän, kuten kirjan nimestä voi päätellä. Hieman aikaa vietetään myös Suomessa, onhan yksi romaanin keskeisistä henkilöistä Alma, nuori suomalaismalli.

Alman lisäksi keskeisiä henkilöitä ovat Elena ja Ines. Ensin mainittu on arvostettu taidegalleristi, toinen taas on juorulehden toimittaja. Kolme naista ovat erilaisia, erilaisessa elämäntilanteessa ja eri-ikäisiä. Kaikilla on jonkinlaisia kipukohtia ja kaikkia yhdistää se, miten olla nainen tai mitä tarkoittaa, kun on nainen.

Pihla Hintikan esikoisromaanissa on viihteellistä otetta: tarina etenee sujuvasti ja sisältää kimallusta, kuten Pariisiin sijoittuvalta tarinalta voinee odottaakin. Romaani kuitenkin muistuttaa siitä, miten kiiltävän pinnan alla voi olla monenlaista haastetta. Esimerkiksi muotimaailman ongelmia tuodaan esille varsin osuvasti ja todentuntuisesti.

Todelta tuntuu myös Pariisi, joka on miljöönä oiva ja elävä. Pihla Hintikka kuulemma asuu siellä, mikä näkyy myönteisellä tavalla romaanin maailmassa. Henkilöistä löytyy kiinnostavuutta ja huomaan haluavani tietää, mitä heille tapahtuu.

Aihelmia romaanissa on enemmän kuin riittämiin muotimaailmasta lapsettomuuteen, pakolaiskriisistä terrorismiin. Vähempikin olisi riittänyt, mutta kiehtova esikoinen tämä on näinkin.

Pariisiin ovat tämän kirjan myötä matkanneet ainakin Tuija ja Nanna.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o