Siirry pääsisältöön

Claudie Gallay: Odottamaton kauneus

Jeanne repäisi irtolehtikalenterista päivän. Niin hän teki. Joka aamu. Hän irrotti ohuen lehden. Teki sen aina ensimmäiseksi. Päivät olivat mustia lukuun ottamatta sunnuntaipäiviä, jotka olivat punaisia.
Claudie Gallay: Odottamaton kauneus
WSOY 2019
ranskankielinen alkuteos La beauté des jours 2017
suomentanut Titia Schuurman
384 sivua

Claudie Gallayn romaanin Tyrskyt luin vuosia sitten, ja vaikken siitä enää juuri mitään muista, jätti romaani mieleeni jonkinlaisen jäljen; muiston tunnelmasta. Niinpä tartuin mielenkiinnolla Gallayn Odottamaton kauneus -romaaniin, jonka nimi on kiehtova. Kiehtova on myös kansi.

Romaanin päähenkilö on Jeanne, jonka kautta tapahtumia kuvataan. Jeanne elää vakiintunutta elämää. Puoliso Rémy on huomaavainen ja turvallinen, kaksostytöt ovat kasvaneet nuoriksi aikuisiksi ja muuttaneet pois kotoa. Työpaikka postissa on vakaa. Eniten elämän vakautta horjuttaa ystävätär Suzanne, joka joutuu yllättävään myllerrykseen.

Vai horjuttaako vakautta sittenkin enemmän Martin, joka tupsahtaa Jeannen eteen yllättäen ja muistuttaa nuoruudesta ja menneisyydestä? Martin saa Jeannen pohtimaan aiemmin tehtyjä valintoja ja suhdetta omaan puolisoon, jota tulee väistämättä verranneeksi mieheen, joka elää toisin kuin vakiintunut pariskunta. 

Jeanne ihailee performanssitaiteilija Marina Abramovićia, joka edustaa rohkeutta ja poikkeuksellisuutta. Jeanne kirjoittaa taiteilijalle kirjeitä ja haaveilee tämän tapaamisesta. Voisiko oma elämä tarjota jotain yllätyksiä tavanomaisen arjen ja vuosi toisensa perään samaan paikkaan suuntautuvien lomamatkojen sijaan?

Jeanne elää elämänvaihetta, jossa on hyvin todennäköistä, että puolet elämästä on eletty. Suuria valintoja on tehty, mutta nyt on aika pohtia, mitä tehdä jäljellä olevilla vuosilla. Onko elämä tässä? Riittääkö se, mitä nyt on? 

Odottamaton kauneus saa pohtimaan ihmisten haaveita. Jeanne lienee saanut kaiken, mitä hän on halunnut. Mutta riittääkö se? Pitäisikö elämän olla yllätyksellisempää? Rémy tuntuu olevan tyytyväinen elämäänsä, Suzanne ei. Jeannen isällä on suuri unelma, joka voisi vielä toteutua. Mutta mitä merkitystä unelmilla ja haaveilla lopulta on?
Elämä on hassua.
Jeannen sisäinen myllerrys kuvastuu romaanin sivuilta vakuuttavasti. Claudie Gallay kirjoittaa kauniisti ja löydän sivuilta useita ajatuksia, joiden äärelle haluan pysähtyä. Silti on jokin pieni mutta, joka jättää Odottamattoman kauneuden etäälle, pitää lukemisen hitaana. Kerronta on lakonista ja sopii kokonaisuuteen hyvin; Jeannen sisäiselle maailmalle annetaan hyvin tilaa. Tarina herättää ajatuksia mutta jotain jää uupumaan: pidän mutta en hurmaannu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat