Siirry pääsisältöön

Vigdis Hjorth: Perintötekijät

Heillä molemmilla oli koulutus joka painotti oikeuksia ja tasaveroisuutta lain edessä, asioiden tarkastelua molemmilta puolilta, ja siksi oli masentavaa että nyt he eivät osoittaneet halua ymmärtää miten Bård ja minä koimme tilanteen. Sitten lisäsin: Kukaan teistä ei ole missään vaiheessa kysynyt minulta tarinaani, ja se on ollut ja on edelleen minulle suuri suru.
Vigdis Hjorth: Perintötekijät
S&S 2019
Norjankielinen alkuteos Arv og miljø 2016
Suomentanut Katriina Huttunen
383 sivua

Vigdis Hjorthin romaani Perintötekijät on upea. Sanottakoon se heti tähän alkuun. Romaani häikäisee, hätkähdyttää ja puhuttelee. Se herättää ajatuksia kiihkeydellään ja koruttomuudellaan, jopa raadollisuudellaan. Perontötekijät on vaikuttavan hieno.

Romaanin minäkertoja on Bergljot, joka on parikymmentä vuotta aiemmin katkaissut välinsä lapsuudenperheeseensä. Veljeltään Bårdilta kuusikymppinen nainen kuulee, että lapsuudenperheen kesämökit on päätetty antaa nuoremmille sisaruksille, Åsalle ja Astridille. Syitä perinnönjakoon on monta, mutta ne eivät vähennä jaon epäoikeudenmukaisuutta, ja pian ollaan keskellä sukukiistaa.

Romaanin tarina kattaa vain muutaman kuukauden mittaisen ajanjakson, mutta samalla se kertoo kokonaisesta elämästä. Vähä vähältä lukijalle avautuu se, mitä Bergljotille on tapahtunut ja miksi hänen suhteensa omiin vanhempiin ja sisaruksiin on niin kompleksinen. Bergljot on käsitellyt lapsuudenkokemuksiaan vuosien mittaan monien ihmisten kanssa psykoterapeutista lähtien. Se ei kuitenkaan riitä, kun trauma on aktiivisesti pyritty lapsuudenperheessä painamaan taka-alalle eikä Bergljotin tarinaa ole suostuttu kuuntelemaan siellä, missä se olisi ennen kaikkea pitänyt saada kuuluviin. Se on naiselle murheista suurin.
Silti hän ei voinut teeskennellä että se mitä olin hänelle kertonut ei ollut olemassa, vaikka siihen olikin hänen mielestään epämiellyttävää tai mahdotonta ottaa kantaa. Se oli hänen haasteensa, kirjoitin. Jos hän halusi olla väleissä kanssani, ehtona täytyi olla minun tarinani, se mitä olin kertonut.
Bergljot ei suuremmin edes välitä perheen kesämökeistä, joista lopulta kiistellään. Hvalerin mökit nousevat epäoikeudenmukaisuuden ja kaltoinkohtelun symboliksi, vaikka ne voisivat olla välineitä oikeudenmukaisuuden ja sovinnon tiellä. Ehkä raastavinta romaanissa onkin se, miten henkilöt eivät tunnu todella kohtaavan ja kuuntelevan toisiaan vaan asettuvat omiin poteroihinsa kovin jääräpäisesti. Kuinka monen perheen tarinaa tällainen onkaan?

Raastavuutta lisää tieto siitä, että romaani on autofiktiota. Toisaalta tämän tiedon valossa ihailen sitä, miten hienosti Hjorth onnistuu jäsentämään tarinaansa ja tulemaan kuulluksi. Perintötekijät tarjoaa runsaasti upeita oivalluksia, joita haluan painaa mieleeni. Ennen kaikkea romaani vie pyörteisesti mukanaan eikä anna otteen irrota ennen kuin viimeinen sivu on luettu.
Kaikki liittyy kaikkeen. Yksikään lause ei ole viaton sille joka kulkee korvat höröllä ymmärtääkseen.
Vigdis Hjorth saapuu toukokuussa Suomeen Helsinki Lit -tapahtumaan.

Perintötekijöistä muualla: Kirjaluotsi, Nannan kirjakimara, Helmi KekkonenReader, why did I marry him? ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Helmet 2020: 10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa. Toden totta, Norjan väkimäärä on hieman Suomea vähäisempi.

Kommentit

  1. Tämä oli todella upea. Bergljotin jankkaus kuvasti mielettömän hyvin sitä, miten tuohtunut hän oli ja miten epäoikeudenmukaisuus pyöri ja pyöri hänen mielessään. Tilanne testamentinlukutilaisuudessa oli hurja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella upea, kyllä! Hienosti kerronta ilmentää tunteita ja tilanteen monimutkaisuutta.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on