Siirry pääsisältöön

Lara Prescott: Tätä ei koskaan tapahtunut

Kehityin taitavaksi uudessa työssäni – niin taitavaksi, että sain määrärahan voidakseni ostaa pukuja, jotka sitten saapuivat perille yhdessä meille tulevan vessapaperin, säilykelihan ja hyttyskarkotteen kanssa. Mikä hassuinta, en pitänyt itseäni vakoojana. Totta kai ammatissani kuului osata muutakin kuin vain hymyillä ja nauraa tyhmille vitseille ja teeskennellä olevansa kiinnostunut kaikesta mitä miehet sanoivat. Tuolloin sille ei ollut vielä nimeä, mutta minusta tuli niillä ensimmäisillä kutsuilla hunaja-ansa, houkutuslintu: nainen, joka käytti Luojalta saamiaan lahjoja tiedonhankintaan.
Lara Prescott: Tätä ei koskaan tapahtunut
WSOY 2020
Alkuteos The Secrets We Kept 2019
Suomentanut Irmeli Ruuska
474 sivua

Lara Prescottin romaani Tätä ei koskaan tapahtunut sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, lähinnä 1950-luvulle. Neuvostoliitossa kirjailija Boris Pasternak kirjoittaa uutta romaaniaan, Tohtori Zivagoa, joka herättää vallanpitäjissä huolta. Yhdysvalloissa taas CIA:n konekirjoittajat naputtelevat talteen salaisuuksia, joista ei pidä puhua työhuoneen ulkopuolella kenellekään.

Kirjaimet, ne ovat tärkeitä. Konekirjoittajat kirjoittavat muistiin asioita, Pasternak kirjoittaa romaaniaan ja kirjeitä rakastajattarelleen, joka puolestaan joutuu kokemaan kirjainten painon. Sanoilla on valtava voima, ja siksi toisten intresseissä on saada Pasternakin romaani julkisuuteen samalla, kun toiset haluavat estää kirjan julkaisemisen. Historiasta tiedetään, kumpi taho onnistui pyrkimyksissään, ja romaanilla onkin vahvat lähtökohdat todellisuudessa.

Kirjainten lisäksi tärkeää on rakkaus. Sitä etsitään ja kaivataan ja löydetään. Se on vaarallista ja vääränlaista mutta myös turvallista ja oikeaa.

Prescottin esikoisteos asettuu itään ja länteen. Tarina rakentuu useiden eri näkökulmien kautta ja oivaltavasti otsikoidut luvut kertovat, miten ihmiset vuosikymmenen mittaan muuttuvat, miten heidän asemansa vaihtelevat. Tarinan keskeiset henkilöt eivät voi jäädä paikoilleen vaan heidän tehtävänsä on elää tapahtumien pyörteessä ja luoda nahkaansa yhä uudelleen. Henkilöt ovat niin kiehtovia, että heidän tarinaansa haluaa uppoutua. Neuvostoliitossa Pasternak, joka janoaa huomiota mutta joutuu aivan vääränlaisen huomion kohteeksi, on mielenkiintoisen melankolinen, kun taas hänen rakastajattarensa Olga on sitkeä järjen ääni. Yhdysvalloissa Irina on sekoitus amerikkalaisuutta ja venäläisyyttä, pidättyvä ja vakaa, ja hänen vastaparikseen asettuu Sally, leiskuva ja vahva nainen, joka tuntuu tietävän mitä tekee.

Tätä ei koskaan tapahtunut on kiinnostava historiallinen romaani, joka avaa elävästi kylmän sodan aikaa ja kahden suurvallan välisiä jännitteitä. Prescottin esikoisteos tarjoaa nautittavan lukukokemuksen.

Helmet 2020 -lukuhaaste: 6. Kirjan nimi alkaa ja päättyy samalla kirjaimella.

Kiitos kustantajalle ennakkolukukappaleesta! Kirja ilmestyy suomeksi tänään, 10.3.2020.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii