"Ellie katosi toukokuussa 2005, eikä sen jälkeen ollut löytynyt yhtään merkittävää johtolankaa jutun ratkaisemiseksi. Ei yhtään. Ei ennen kuin tasan kaksi minuuttia sitten."
Sitten hän oli poissa on raastavimpia trillereitä, mitä olen aikoihin lukenut. Tarinassa kuvataan koskettavasti ja todentuntuisesti tyttärensä menettäneen äidin tuskaa, kadoksiin joutuneen tyttären äidinkaipuuta ja ennen kaikkea sitä, millaiseen tilanteeseen kadonnut saattaa joutua ilman, että kukaan pystyy häntä auttamaan. Raastavan tarinasta tekee erityisesti se, että se voisi hyvinkin olla totta – valitettavasti.
Ellie Mack on 15-vuotias, kolmilapsisen perheen kuopus, jonka elämä hymyilee. Tulevaisuus näyttää olevan edessä mahdollisuuksia täynnä. Mutta sitten tapahtuu jotain järkyttävää: Ellie katoaa jäljettömiin. Poliisi uskoo tytön karanneen kotoa ja lopettaa etsinnät pian tuloksettomina. Ellien Laurel-äitiä tyttären kohtalo ei kuitenkaan jätä rauhaan. Samalla katoaminen hajottaa perheen palasiksi.
Olennainen kysymys tietenkin on: mitä Ellielle tapahtui? Mikä yhteys katoamiseen on oudolla matematiikanopettajalla, jota Ellie kammoksui ennen katoamistaan? Karkasiko Ellie todella vaellellakseen jossain vanhoissa vaatteissaan ja murtautuakseen entiseen kotiinsa vuosia katoamisensa jälkeen?
Vyyhti alkaa selvitä, kun Laurel tapaa miehen, josta kiinnostuu. Floydin tytär Poppy muistuttaa hätkähdyttävästi kadonnutta lasta, ja Laurel joutuu uudelleen kohtaamaan vuosien takaisen menetyksensä ja sen aiheuttamat tuskat.
Tarinassa ei mässäillä väkivallalla, mutta tunnelmaa onnistutaan kyllä luomaan niin, että kokonaisuus ei heti katoa mielestä. Ahdistus, suru ja pelko piirtyvät esiin vahvasti, ja Sitten hän oli poissa vetoaa tunteisiin. Täydellinen dekkari ei ole, sillä uskottavuus on paikoin koetuksella ja paikoin juonta olisi voinut hieman tiivistää. Viihdyttävää ja vetävää dekkaria kaipaavalle Jewellin teosta voi suositella.
Lisa Jewellin trillerin ovat lukeneet myös esimerkiksi Mai, Leena ja Piritta.
Helmet 2019: 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot.
 |
| Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa WSOY 2019 Alkuteos Then She Was Gone 2017 407 sivua Suomentanut Karoliina Timonen Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Kesto 10 t 45 min. |
Sitten hän oli poissa on raastavimpia trillereitä, mitä olen aikoihin lukenut. Tarinassa kuvataan koskettavasti ja todentuntuisesti tyttärensä menettäneen äidin tuskaa, kadoksiin joutuneen tyttären äidinkaipuuta ja ennen kaikkea sitä, millaiseen tilanteeseen kadonnut saattaa joutua ilman, että kukaan pystyy häntä auttamaan. Raastavan tarinasta tekee erityisesti se, että se voisi hyvinkin olla totta – valitettavasti.
Ellie Mack on 15-vuotias, kolmilapsisen perheen kuopus, jonka elämä hymyilee. Tulevaisuus näyttää olevan edessä mahdollisuuksia täynnä. Mutta sitten tapahtuu jotain järkyttävää: Ellie katoaa jäljettömiin. Poliisi uskoo tytön karanneen kotoa ja lopettaa etsinnät pian tuloksettomina. Ellien Laurel-äitiä tyttären kohtalo ei kuitenkaan jätä rauhaan. Samalla katoaminen hajottaa perheen palasiksi.
Olennainen kysymys tietenkin on: mitä Ellielle tapahtui? Mikä yhteys katoamiseen on oudolla matematiikanopettajalla, jota Ellie kammoksui ennen katoamistaan? Karkasiko Ellie todella vaellellakseen jossain vanhoissa vaatteissaan ja murtautuakseen entiseen kotiinsa vuosia katoamisensa jälkeen?
Vyyhti alkaa selvitä, kun Laurel tapaa miehen, josta kiinnostuu. Floydin tytär Poppy muistuttaa hätkähdyttävästi kadonnutta lasta, ja Laurel joutuu uudelleen kohtaamaan vuosien takaisen menetyksensä ja sen aiheuttamat tuskat.
Tarinassa ei mässäillä väkivallalla, mutta tunnelmaa onnistutaan kyllä luomaan niin, että kokonaisuus ei heti katoa mielestä. Ahdistus, suru ja pelko piirtyvät esiin vahvasti, ja Sitten hän oli poissa vetoaa tunteisiin. Täydellinen dekkari ei ole, sillä uskottavuus on paikoin koetuksella ja paikoin juonta olisi voinut hieman tiivistää. Viihdyttävää ja vetävää dekkaria kaipaavalle Jewellin teosta voi suositella.
Lisa Jewellin trillerin ovat lukeneet myös esimerkiksi Mai, Leena ja Piritta.
Helmet 2019: 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot.
Kiitos Jonna. Tässä trillerissä on tunnelmaa, olen samaa mieltä.
VastaaPoistaTunnelma jäi kyllä vahvasti mieleen. On mielessä yhä edelleen, vaikka tarinan kuuntelemisesta on jo kulunut jonkin aikaa.
Poista