Siirry pääsisältöön

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."
Alex Michaelides: Hiljainen potilas
Gummerus 2019
Alkuteos The Silent Patient 2019
Suomentanut Antti Autio
454 sivua

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?

Sitä ryhtyy selvittämään psykoterapeutti Theo Faber. Hän pestautuu töihin oikeuspsykiatriseen laitokseen, jossa Alicia on hoidettavana. Theo haluaa saada naisen puhumaan ja kertomaan, mitä oikein tapahtui.

Tästä kaikesta seuraa monipolvinen ja kiehtova trilleri, joka vie ihmismielen syvyyksiin ja osoittaa, miten mielen rikkoutuminen voi tapahtua. Kuka lopulta on mieleltään ehyt ja terve ja kuinka ihmissuhteet vaikuttavat ihmismieleen? Kuka on luotettava, kuka ei?

Minut Hiljainen potilas onnistui viemään harhaan moneenkin kertaan. Vastaukset heränneisiin kysymyksiin saadaan vasta kirjan lopussa, ja hurja vyyhti teokseen kaiken kaikkiaan rakentuu. Intensiteetti säilyy hyvin, ja varsinkin loppupuolella tuntui vaikealta laskea kirjaa pois käsistä, niin suuresti kiinnosti tietää, mitä kaiken takana lopulta oikein on. Selvitys onnistuu yllättämään, jos toki hieman joudun nikottelemaan nielläkseni kaiken, mitä vastaan tulee.

Psykologisena trillerinä Hiljainen potilas toimii vallan mainiosti. Totesin kirjan lopussa, että aika olennainen asia minulta jäi havaitsematta juonenkulussa. Jos sen olisin havainnut, olisin oivaltanut aiemmin enemmän. Pidin siitä, miten mielikuvituksellinen juoni trilleriin rakentui, ja suosittelen vetävää kertomusta heille, jotka haluavat uppoutua psykologiaa, taidetta ja salapoliisityötä yhdistävään kokonaisuuteen.
Teos oli omakuva, ja Alicia nimesi sen kankaan vasempaan alanurkkaan maalamillaan kreikkalaisilla aakkosilla.
Niistä muodostui yksi ainoa sana:
Alkestis.
Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta.

Tästä trilleristä kirjoittavat myös Mari, TakkutukkaRiitta, Tuija ja Mai.

Keski-kirjastojen lukuhaasteesta kuittaan kohdan 21. Kirja, jossa käsitellään jotain sairautta.

Kommentit

  1. Tässä oli jotain raikasta ja uudenoloista: onnistunut veto! Oiva juonenkipeputus, yllätyksellinen loppuratkaisu ja ilmeikäs kerronta, joka ei huoju.
    Tervetullut uutukainen ja mielenkiintoista onkin jäädä seuraamaan mille urille kirjailija tuotantonsa jatkossa kuljettaa.
    - Hyvä ja komplisoitu kysymys jää väreilemään ilmaan: Mikä on se korsi joka kulloinkin katkaisee kamelin selän??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kyllä jäi mieleen! Ja tuo esittämäsi kysymys on varsin olennainen. Alician osakseen saama kohtelu on jotain, mitä jää väkisin miettimään.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok