Siirry pääsisältöön

Chigozie Obioma: Kalamiehet

"Kun muistelen sitä, kuten huomaan entistä useammin tekeväni nyt kun minulla on omia poikia, tajuan elämämme ja maailmamme muuttuneen jollakin niistä retkistä joelle. Sillä joella aika sai yhtäkkiä merkityksen, siellä meistä tuli kalamiehiä."
Chigozie Obioma: Kalamiehet
(Atena 2016)
Alkuteos The Fishermen 2015
Suomentanut Heli Naski
336 sivua
Nigerialaissyntyisen Chigozie Obioman esikoisromaani Kalamiehet vie lukijan kirjailijan synnyinmaan paahtavan auringon alle ja pieneen kaupunkiin, jossa eräs perhe elää tavallista elämää arkisine iloineen ja murheineen. Tavallinen elämä kuitenkin mullistuu, kun perheen veljekset kohtaavat kalareissullaan paikallisen kylähullun. Hän ennustaa, että yksi veljeksistä tulee tappamaan toisen, ja ennustusta seuraa traaginen tapahtumaketju, joka ei jätä kylmäksi.
"- - sinä uit punaisessa joessa muttet nouse siitä enää koskaan. Sinun elämäsi -" Loppua tuskin kuuli enää.
Tarinan kertoja on Ben, joka tarkkailee sivusta ihailemiaan isoveljiä, Ikennaa ja Bojaa, ja muodostaa melko samanikäisen Solomonin kanssa parivaljakon. Pelottava ennustus heittää varjonsa neljän veljeksen ylle. Tarinan keskeisiä kysymyksiä ovat, toteutuuko ennustus ja voiko kohtaloaan välttää. Erityisesti yksi veljeksistä tekee kaikkensa päästäkseen pakoon, mutta hänen keinonsa ovat vähäiset. Ovatko ne myös vääränlaisia?
Pelko Abulun ennustamasta kuolemasta yltyi kouriintuntuvaksi, siitä tuli häkki,
 - - jonka ulkopuolella ei ollut mitään muuta.
Ben tulee veljineen niin lähelle lukijaa, että huomaamattaan tarinan edetessä tulee jossitelleeksi: Entä jos pojat eivät olisi kuulleet tai uskoneet Abulun ennustusta? Entä jos he eivät olisi törmänneet koko mieheen? Mitä jos he olisivat toimineet toisin?

Kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä teemoja Kalamiehissä riittää. Keskeistä tarinassa on esimerkiksi perheyhteys. Mitä tehdä, kun tiiviin veljesnelikon yksi osa alkaa pettää ja muuttua tuntemattomaksi? Mikä merkitys on isän poissaololla? Mitä seuraa, kun äidin voimat alkavat huveta?

Ohittaa ei voi myöskään unelmia. Erityisesti isä toivoo lapsistaan suuria, ja jotenkin sydäntäsärkevä on Benin huomio siitä, miten isän unelmat murskautuvat yksi kerrallaan. Samalla tulee miettineeksi, miten aika kuluu ja ehkä käykin niin, että muut asiat nousevat lopulta etusijalle.

Koston tematiikka on niin ikään ajatuksia herättävä. Onko oikeutettua kostoa olemassa? Ja ennen kaikkea: seuraako kostosta mitään hyvää?

Kalamiehet on traaginen ja samalla hehkuvan runsas kertomus. Romaanissa kaikuvat perinteet ja tapakulttuuri muodostavat elävän kehyksen tarinalle, jonka keskeiset teemat ovat yhteisiä kaikille, maanosasta ja taustasta riippumatta. Chigozie Obioma on taitava tarinankertoja: on kuin istuisi leirinuotiolla kuulemassa kertomusta, jota ei voi jättää kesken.

Ja vaikka Kalamiehet on traaginen ja murheellinen, jopa raaka, on siinä myös lämmintä huumoria. Kalamiehet on lumoava, suuri tarina.

Jälkisanoissaan Chigozie Obama avaa tarinan laajempia merkityksiä ja symboliikkaa. Tunnustan, että lukiessani en huomannut ajatella, että Kalamiehet kertoo myös Nigerian oloista - toisaalta en tunne maata juuri lainkaan, joten ehkä symboliikka jäi ihan ymmärrettävästi havaitsematta. Yksi tarinan hienouksista onkin se, että sitä voi lukea "vain" veljestarinana tai suuremmassa mittakaavassa kertomuksena yhteiskunnasta.

Blogeissa kirjasta on kirjoitettu paljon. Ainakin näin paljon: Lukutoukan kulttuuriblogi, Reader, why did I marry him?, Kirjakirppu, Kirjapolkuni, Kulttuuri kukoistaaKirjavinkit, Kirja vieköön!, Kirjakko ruispellossa, Mari A:n kirjablogi, Kartanon kruunaamaton lukija ja Mitä luimme kerran.

Kiitos kustantajalle kirjasta!

Kommentit

  1. Koskettava tarina minulle vieraasta kulttuurista. Minulle tuli surku noita poikaressukoita, ja tietystikin koko perhettä kohdanneen suuren tragedian vuoksi. En varmaan äitiniä kestäisi jos omalle kohdalle sattuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sympatiat asettuivat vahvasti poikien puolelle. En ihmettele, että äidin voimat alkoivat hiipua.

      Poista
  2. Tämänkin haluaisin ehtiä lukea mutta taitaa mennä ensi vuoden puolelle. Todella paljon mielenkiintoisia kirjoja on tänä vuonna ilmestynyt, onneksi ainakaan ensi kevät ei yhtä kiireiseltä näytä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ensi vuonnakaan ei ole myöhäistä. :)
      Tämä on ollut kyllä upea kirjavuosi! Ensi kevään katalogeja en ole vielä uskaltanut vilkaistakaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on